Dialogeja joita tahtoisin kuulla: Työ-agstailun loppu on loppu (ihan oikeasti, se loppuu tähän)

- Tervetuloa, tervetuloa kaikki!
- Hei...Missä me oikein ollaan?!
- Joo, tämä ei näytä yhtään samalta kuin esitteessä! Minä soitan Karpolle!
- Meidän olisi ilmiselvästikin pitänyt kääntyä vasemmalle Albuquerquesta!
- Niin, mutta missä ihmeessä me oikein ollaan?! Hei sinä! Missä me ollaan?!
- Niin, kuten totesin tuossa ihan alussa, että tervetuloa vaan koko seurakunnalle. Tämä voi nyt tulla ihan pikkuisena shokkina, mutta te olette kaikki kuolleet.
- Täh?!
- Juu, en nyt mene tapahtuman tarkkoihin yksityiskohtiin, mutta niinhän nuo sanovat että parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä, heh heh.
- Mikä tämä paikka muka on olevinaan? Minulla on 50 kappaletta meidän toimitusjohtajan minulle antamia drinkkilippuja ja minä haluan päästä käyttämään niitä.
- Tuota juu, taitaa nyt kyllä olla niin että ainoa juoma mitä pääset juomaan on niin sanoakseni pettymyksen katkera kalkki, heh heh.
- Hei miten täältä pääsee pois, meidän oikeasti täytyy päästä juhlimaan. Meillä on ollut ihan kauhean hirveän kamalaa töissä ja meidän on ihan must pakko päästä päästämään paineita.
- Älkää huoliko, kyllä te täältä pois pääsette. Tämä on vain limbo.
- No jo on kyllä surkeat huvitukset jos ei muuta päästä tekemään kuin alittamaan jotain hifasta rimaa. Ihan varmasti soitan Karpolle!
- Ei, ei aivan sellainen limbo. Tämä on vähän niin kuin tällainen odotushuone, jossa teidät tutkitaan ja sitten...kai tiedätte?
- Kuule me ei olla päästy meidän asemaan tietämällä mitään, eli nyt selität tai me soitetaan kaikki Karpolle!
- Riippuen siitä millaisen elämän elitte kun olitte vielä maan päällä, joudutte joko..."alas" tai "ylös".
- Hei, meille on ihan sama kunhan se on nurkkahuone, ja siellä on näköala merelle ja nopea pääsy baariin ja siellä on tilaa bilettää mutta muutoin se on rauhallinen.
- Te ette taida vieläkään tajuta?
- Hei tiedätkö sinä keitä me ollaan?! Tiedätkö miten tärkeitä me ollaan?! Kun me sanotaan että me halutaan jotain , niin me myös saadaan se, koska me ollaan niin tärkeitä!
- Niin, tiedän...minulla on teidän kaikkien tiedot täällä...paitsi hänen. Anteeksi, jostain kumman syystä minulla ei ole teidän tietojanne täällä. Kuka te olette?
- Ööh, tuota...minut otettiin viime hetkellä mukaan kun porukka halusi varmistaa että langaton verkko toimii varmasti kaikkialla.
- Anteeksi?
- Joo siis koska he ovat niin tärkeitä, he saivat firman lähettämään minut mukaansa varmistaakseen että kaikki toimii varmasti.
- Oletteko te kenties...it-tuki?
- No siis kyllä joo...
- Hyvänen aika, miten nämä paperit aina ovat niin sekaisin. Pyydän tuhannesti anteeksi, herra. Jos saan pyytää, voisitteko mennä tuosta ovesta tuolla, herra?
- ...Okei...
- Kiitos, herra. Teistä pidetään hyvää huolta siellä, herra.
- Hei mitä tämä nyt on? Miksi tuo saa mennä ja me muut jökötetään täällä?
- Ettekö te tiennyt kuka hän oli?
- No se oli joku rupunen it-hemmo joka me saatiin firmalta kun me haluttiin että me päästään ihan varmasti nettiin keskellä Tyyntä Valtamerta.
- Huumorimiehiä, huomaan?
- Kuka tässä vitsaili?!
- Aivan aivan...no joka tapauksessa meillä on erikoissopimus it-tuessa työskennelleiden suhteen.
- Ja mikä se oikein on? Varmasti kerron Karpolle!
- Koska it-tuessa työskennelleillä on ollut jo helvetti maan päällä, heitä ei uskalleta päästää täällä "alas", koska heistä tulisi Pirun hyviä palvelijoita. Huomasitteko muuten, sanoin "Pirun" isolla p:llä, siis tarkoittaen että...
- Joo joo joo, ei kuule kiinnosta ollenkaan. Me ollaan niin tärkeitä ihmisiä, että me halutaan vähintään sama kohtelu kuin tuollakin oli.
- Se kyllä järjestyy, sillä kuten sanoin, meillä on erikoissopimus.
- No hyvä, miten tämä nyt sitten toimii?
- Muistatteko kun viimeisimmällä ulkoistuskierroksellanne teidänkin firmassa sanottiin että "ulkoistetaan kaikki helvettiin"?
- Siis eihän me muuten oltaisi saatu meidän osinkoja, niin että mitä sitten?
- Noh, niinhän siinä sitten kävi. Halvin työvoima löytyi sieltä.
- Mitä sitten? Mitä se meitä koskettaa?
- No tuota siis...sanotaanko näin: tulette varmasti tykkäämään siellä työskentelystä, taukoja saa pitää tasaisin välein, seuraa riittää ja kahvi on kuumaa ja pirun hyvää. Heh, huomasitteko, nyt sanoin "pirun" pienellä p:llä enkä...
- Mitä! Ihan varmasti kyllä nyt soitan Karpolle!
- Niin, jos jotain positiivista haluatte tilanteesta nähdä, niin siellä pyörii jättiruuduilla koko ajan Karpon parhaat. Kai kaikki muuten kävivät vessassa ennen tänne tuloa? Seuraava tauko on puolen ikuisuuden päästä.