lauantai 13. helmikuuta 2010

Väliin henkilökohtaista, osa 0116

Välinäytös eli kuvia kaupalta pimeän tulon jälkeen, kun ainoa ääni minkä kuulet on kirjojen huokailu kun niiden ei tarvitse enää olla suoraselkäisiä ja hämärä peittää armolllisesti seinät, jotka jaksoivat kantaa kattoa koko pitkän päivän (klikatkaa kuvia isommiksi).




Jos ei ihmeitä tapahdu (jos zombiet nousevat haudoistaan, minulla on hukan kiire sillä on monta ystävää jotka tahdon tavata uudestaan), maaliskuun ensimmäisellä viikolla kaupassa myyjänä voi olla hyvinkin tuttu bloggaajanne, eli tervetuloa viimeistään silloin!

4 kommenttia:

Alcinoe kirjoitti...

Houkuttelevaa, sarjakuvat ja violetit seinät tosin vetävät hypnoottisesti puoleensa. Mutkun mutkun loma on vasta seuraavalla viikolla ja kun sinne on matkaakin ja ja. Ne zombiet.

Merituuli kirjoitti...

No hän varmaan ilmoittaa etukäteen, jos on paikalla, niin voin piipahtaa käymään.

Ana kirjoitti...

Ihanat värit - very 70s!

T kirjoitti...

Alcinoe: ei se mitään. Riittää että olet nähnyt sen, ja tiedät että sinun on jonain päivänä päästävä sinne.

Merituuli: totta kai myöt tavataan.

Leikitään että minä olen Helvetin enkelit-moottoripyöräjengiläinen, joka sillä välin kun FBI saa hänen uuden identiteettinsä sirkuksen parrakkaana naisena, työskentelee leppeänä sarjakuvakauppiaana.

Sinä olet sukupuolesi nuorena salannut ja merille karannut kokenut merikarhu, joka ei elämänsä kestäneiden seikkailujen jälkeen enää kyennyt jättämään julmaa rakastajartaan merta, joka vei sinulta kaiken mutta antoi jotain kuitenkin takaisin, joten muutit merenrantakaupunkiin, ja kaipaat nyt lukemista iltojesi iloiksi.

Ja me kohtaamme kaupassa.

("Käydään kahvilla"? Niiiiiiiiin 2000-lukulaista, tervetuloa 2010-luvulle.)

Zepa: juu, oli pakko vaihtaa kännykkänumeroa koska 70-luku soitteli koko ajan ja halusi tyylinsä takaisin. Jotkut EI vaan tajua...