keskiviikko 26. elokuuta 2009

Sinne, tänne ja takaisin, osa II - 15 asiaa reissusta, osa 3

Mainitsin jo alkuvalmisteluissani missä hotelleissa yövyn, mutta kerrottakoon jos joku muu aikoo näissä asua millaista niissä oli.

3. Kaikki vierailuni hotellit

Ensimmäiset kaksi yötä vietin S:n kanssa Astors Hotel Victoriassa.

Eri sängyissä tietenkin: niille jotka haluavat tehdä allegorisia vertauksia parisuhteen eri vaiheista englanninkielen tunnille, kerrottakoon että "twin bed" tarkoittaa kahta erillistä sänkyä ja "double bed" kahden nukuttavaa sänkyä.

Hotelli sijaitsee muutaman minuutin kävelyn päässä Victorian metroasemalta.
Kalustukseen kuuluu televisio, sänky, kassakaappi, vaatekaappi, kirjoituspöytä, yöpöytä, vedenkeitin ja uutuutena minulle kahta eri laatua teekeksejä. Huoneemme näköala oli sivukujalle jossa ei koskaan tapahtunut mitään, mikä tarkoitti että paikka oli rauhallinen.

Erityskiitokseni siitä, että hotelli ei edes yrittänytkään ahtaa ammetta kylpyhuoneeseen, vaan siellä oli modermi suihku. Toimiva suihku on mielestäni yksi osoitus siitä, että ihminen on lopullisesti kehittynyt ajattelevaksi olennoksi.

S:n mukaan jossain internetissä oli haukuttu paikan aamiaistarjoilun ahtautta. Neljä pöytää vastaanottotiskin luona ei todellakaan anna tilaa koko jalkapallojoukkueen syödä yhtäaikaa, mutta ainakin meille löytyi aina pöytä.

Ja yllätys yllätys, melkein hotellin vieressä on kotoisa kahvila, josta saa aamiaista.
Kävimme kahvilassa ensimmäisenä iltana. Istuimme eri puolilla pöytää, koska minä olen sisältä kuollut ja S:llä on poikaystävä. Kahvi oli erinomaista (teksti lähettämästäni postikortista).

Poistuttaessa hotelli tarjoaa mahdollisuuden jättää laukut säilytykseen lukittuun huoneeseen (omalla vastuulla tietenkin, mutta ainakaan meidän laukkujamme ei viety).

Viimeiseksi yöksi siirryimme Mercure London Gatwick Airport hotelliin lentokentän lähelle, koska lähtömme oli aikainen ja tältä hotellilta lähtee erikseen bussi lentokentälle.

Täällä tapahtui vähän hämminkiä, koska meidät ohjattiin ensin huoneeseen jossa oli vain tuplavuode. Myönnetään, vastaanottovirkailija sanoi jotain "double bed", mutta olin erityisesti maininnut varatessani huoneen että haluamme "twin bed", joten ajattelin että raukkaparka sekoilee työpäivän lopuksi.

Kun kävin ilmoittamassa asiasta ja pyytelemässä kauheasti anteeksi mokaani sekä aiheuttamaani hämmennystä, tuntui että vastaanottovirkailija oikeasti suutahti minulle.

[Tässä vaiheessa luovumme hetkeksi normaalista kerrontatyylistä paremman ymmärrettävyyden vuoksi]

Minä: Minusta tuntuu että vastaanottovirjailija oikeasti suuttui minulle.
S: Eikö se antanut meille uuden huoneen?
Minä: No joo mutta silti...
S: Hei se on asiakaspalvelu-ammatissa, ihan niin kuin sinä. Muistatko sinä asiakkaitasi? Ethän sinäkään niitä vihaa?
(Muistikuvia nimettömistä rituaaleista. Rukouksia unohdetuille jumalille. Niin paljon verta...vain jotta saisit kostosi)
Minä: En tietenkään.

En tiedä vaikuttiko huoneenvaihto asiaan, mutta hotellihuoneemme oli hyvin perusmallia: sängyt, kirjoituspöytä, yöpöytä, vedenkeitin ja tv.

Lisäksi kylpyhuoneessa oli kylpyallas, mikä on kansainvälinen signaali sille, että suihkusuutin on hankittu vain ettei kaakelointi varasta kaikkea huomiota.

En tiedä oliko se hotellin alkuperäinen idea, mutta nyt tuli sellainen mielikuva että se oli tarkoitettu läpikulkupaikaksi, ehkä yhden illan ajaksi, ja sen jälkeen matka jatkuu OIKEAAN päämäärääsi. Siihen se toki kelpasi oikein hyvin.

Jatkuu...

3 kommenttia:

Alfie kirjoitti...

Keskustelunne lopettajalause "En tietenkään" tihkuu näin asiakaspalvelutehtäviä vakituisesti enää 13h (miinus 2 lounastaukoa plus 1 virallinen kahvitauko) töitä tekevän korvaan katkeria tunteita.
Itse olen hyvin valmis aina ajoittain ryömimään puhelinlinjoja pitkin sinne toiseen päähän.

Vain jotta saisit kostosi...

(olen jo valinnut esikuvani sille hetkelle kun ryömin niitä linjoja pitkin! mikä teho klonkku/samara -tyylien yhteensulautumisella olisikaan, aijai... *haaveilee*)

Zepa kirjoitti...

Muistakaa aasiakas.net, sen lukeminen lohduttaa kummasti, tekipä itse sitten mitä tahansa. "Mulla ei mene sentään NOIN huonosti..."

T kirjoitti...

Alfie: Ajattele positiivisesti: tämän duunin jälkeen kaikki muu tässä maailmassa on toisarvoista.

Kun viimeksi tuli palohälytys, syntyi pikkuinen ruuhka...nimittäin kahviautomaatille, meinaan jos alakerta oikeasti palaa, niin kuka tietää milloin seuraavan kerran saataisiin kahvia?

Eihän kukaan meistä synny kyyniseksi, siihen tarvitaan ihmiskontakteja.

Zepa: Aasiakas.net on kyllä hyvä, mutta toisinaan ottaa enemmän kuin syvästi päähän, kun siellä ilmiselvästikin ei-asiakaskontakteissa toimivat henkilöt paasaavat palautteissa kuinka asia olisi pitänyt hoitaa ja missä kohden mentiin väärin ja kuinka mummoja/pappoja/idiootteja/lapsia/kiireisiä ihmisiä pitää vaan ymmärtää ja jos et tykkää työstäsi niin miksi olet siinä jne.

Suosin siksi http://notalwaysright.com/ sivustoa. Yhtä hauskoja juttuja, ja kukaan ei pääse kommentoimaan, vaan jos juttu on hyvä, sille voi antaa peukkuja.