torstai 10. syyskuuta 2009

Sinne, tänne ja takaisin, osa II - 15 asiaa reissusta, osa 7

Voisiko elämästäni tehdä näytelmän?

Viittaan tietenkin Ylen uutiseen siitä, kuinka arkielämä kiinnostaa teatteriyleisöä.

Menisittekö itse katsomaan näytelmää henkilöstä, joka on viime aikoina mm. saanut omituisia sähköposteja syntymäpäiväjuhlista, jotka on järjestetty hänen kunniakseen.

Kuvien perusteella siellä oli sennäköisiä ihmisiä, että päähenkilö ei unohtaisi jos olisi osallistunut noihin juhliin, ja sen lisäksi hänen syntymäpäiväänsä on vielä neljä kuukautta.

Lisäksi Facebookissa tuntemattomat ihmiset ovat alkaneet lähestyä viesteillä, jossa kysytään onko hän kenties...hän?

Aivan kuin tässä ei olisi tarpeeksi, päähahmoa yrittää tavoitella tuntematon soittaja Turusta, ja numeron takaa löytyy
yritysrekisterin mukaan "Muualla luokittelematon erikoistunut agentuuritoiminta".

Hmm. Ei tuossa taida oikein olla aineksia muuhun kuin paranoidiseen eksistentialismin pohdintaan, jota värittävät hurjat seksikohtaukset.

Ehkäpä kokeilen millaisia kohtauksia saisi palveluhenkilöstön ja minun kohtaamisista Ison-Britannian reissullani.

7) Kohtauksia asiakaskohtaamisista

Ensimmäisessä kohtauksessamme toisensa kohtaavat naispuolinen asiakaspalvelija sekä miespuolinen mies.

Tapahtumapaikkana on maailman maagisin kauppa tällä puolen yhdistettyä vesipiippu- ja pyssy-liikettä eli Disney Store®.

Päähenkilö ei vielä tiedä sitä, mutta lentomatkalla hänelle alkoi kehittymään tauti, joka lopulta johti nuhakuumeeseen ja korvatulehdukseen. Sen vuoksi hän ei oikein kuule hyvin.

Asiakasmyyjä: Tervehdys, rakas asiakas! Miten voisin palvella teitä tänä loisteliaana Disney®-päivänä? :D

Päähenkilö: Päivää. Ottaisin nämä lasit.

Asiakasmyyjä
: Totta kai kunnioitettu asiakas! Tulevatko nämä kenties omaan käyttöönne vai lahjaksi? :D

Päähenkilö: Lahjaksi.

Asiakasmyyjä
: Siinä tapauksessa sallinette että käärin nämä Disney®-lasit paperiin, ettei niille vain tapahdu mitään matkalla! :D

Päähenkilö: Kiitos.

Asiakasmyyjä
: Loppusummaksi tulisi XX puntaa, ki-toos! :D

Päähenkilö: Korttini.

Asiakasmyyjä
: Kiitos oikein paljon rakas asiakas! Laitammeko nämä Disney®-ostokset korttinne luotto- vai pankkipuolelle? :D

Päähenkilö: Luotto.

Asiakasmyyjä
: (sanoo jotain mutta päähenkilö ei kuule mitään, koska hänen yksiönsä koon neliömetreissä kolmella neliömetrillä hakkaava, seinällä oleva näyttöruutu toitotti juuri uusinta Disney®-elokuvan traileria) :D

(Päähenkilömme miettii kuumeisesti tulisiko nyt
A. Nauraa ja sanoa "yes"
B. Ei nauraa ja sanoa "no"
C. Nyökätä ymmärtäväisesti
D. Jotain muuta, mitä?
Sekunnit menevät eteenpäin kuin vierivä kivi tervassa vastamäkeen, ja päähenkilön kasvoilta voi lukea sisäisen kamppailun, kun hän ei tiedä antaako ylpeydelle periksi vai ei. Lopulta, vierivän kiven ollessa jo melkein vuorenhuipulla, hän tekee päätöksensä.)

Päähenkilö: Anteeksi, voisitteko toistaa, en oikein kuullut äsken, kuuloni ei ole enää sama kuin nuorena miehenä.

Asiakasmyyjä:
Kysyin joko teillä on suunnitelmia illaksi? :D

Päähenkilö: ...Ei, tulimme vasta ystäväni kanssa ja kiertelemme kauppoja ja katsomme sitten illalla mitä keksimme.

Asiakasmyyjä:
Sehän on hienoa, kas tässä Disney®-ostoksenne ja oikein supercalifragilisticexpialidociousta loppupäivää! :D

Toisessa kohtauksessamme olemme Hard Rock Cafe'ssa, jonne päähenkilömme pääsi ystävänsä kanssa koska ystävä kertoi hovimestarille että päähenkilömme on "Hard Rock Cafe-neitsyt".

Äsken mainittu tauti on alkanut jylläämään kunnolla, ja päähenkilömme on alkanut hävitä reagointikyvyssään etanalle.

Päähenkilön ja hänen ystävänsä istuuduttua pöytään heidän tarjoilijansa saapuu.

Tarjoilija
: Ei mutta tervetuloa Lontoon kuumimpaan, huimimpaan, mahtavimpaan, hauskimpaan, maittavimpaan ja ennen kaikkea rokahtavimpaan ravintolaan! Joko tiedätte mitä tilaatte vai haluatteko miettä tai kaipaatteko suosituksia tai katsoa muiden pöytiin tai otatteko sian säkissä, siis tietenkin kuvaannollisesti. :D

Ystävä: Mietimme vielä mutta ottaisimme juotavaa.

Tarjoilija
: Siinä tapauksessa hyvä herrasväki olette tulleet juurikin oikeaan juottolaan, sillä meillä on meneillään erikoistarjous joka on voimassa vain täällä ja vain teille ja vain tänään! Saatte samanlaisen lasin ilmaiseksi kuin minkä juoman valitsette erikoislistaltamme, jonka loihdin teille nyt mutta sitä ennen huomatkaa kuinka hihoissani ja päässäni ei ole mitään...a voilà! :D

(Hetken miettimistä)

Ystävä: Otamme nämä drinkit (nimeää drinkit).

Tarjoilija: Vaikka saatankin kuulostaa puolueelliselta koska tarjoilen teille tänä iltana, tahdon silti sanoa että ette millään olisi voineet tehdä parempaa valintaa! Tuon juomanne a.s.a.p, älkää vain kadotko minnekään sillä välin! :D

Tarjoilija toi juomat, ja päähenkilömme siemaisi omansa samantien alas, koska lämpötila mahdollisti omeletin teon asfaltilla, takana oli pitkä päivä täynnä shoppailua, olo oli taudin vuoksi kurja ja alkoholi ei voi muuta kuin parantaa tilannetta, eikö? Tarjoilija käveli sattumalta pöydän ohi.

Tarjoilija: No mutta neitsytkuningatar nakuna neliapila napakorunaan! Harvoin olen nähnyt tuollaista nesteen sisäistämistä ja minä sentään vietin pikkulapsuuteni Tampax-tehtaan vieressä myymällä kesätöikseni pesusieniä. :D

Päähenkilö: ...Juoma...hyvä.

Tarjoilija: Sir, me täällä brittilässä kunnioitamme juoppoja, joten haluaisitteko samanlaisen drinkin, mutta eri hinnalla? :D

Päähenkilö: ...Sinä...tehdä samanlainen?

Tarjoilija: Kyllä sir, mutta erikoistarjouksena teille laitan sen eri drinkin nimellä jotta ette joudu maksamaan siitä yhtä paljon. En voisi nukkua öitäni rauhassa tietäen että en kunnioittanut toisen kanssaihminen alkoholismia luomalla sille sen kaiken potentiaalin mahdollistavia puitteita. :D

Myöhemmin illan aikana päähenkilömme ystävä poistuu hetkeksi puuteroimaan nenäänsä ja jättää käsien desifiointi-pullonsa pöydälle. Yhtäkkiä päähenkilömme havahtuu siihen että joku puhuu hänelle.

Toinen tarjoilja: Onko kaikki hyvin, sir? :D

Päähenkilö: ...Ystävä...mennyt...

Toinen tarjoilija: Älkää toki huolestuko, sir, tahdoin vain varmistaa että teillä on varmasti kaikki hyvin (laskee käden rauhoittavasti olkapäälle). Toivottavasti olette nauttineet vierailustanne Hard Rock Cafe Lontoossa? Ah, huomaan että teillä on käsi-desinfiointiainetta. :D

Päähenkilö: ...Pullo...ystävän...

Toinen tarjoilija: itsekin käytän sitä nykyään jatkuvasti, eihän nykyaikana voi olla varma millaisia pöpöjä sitä on liikenteessä, varmahan on varmaa. Nauttikaa loppuillasta ystävänne kanssa ja pitäkää oikein hauskaa senkin jälkeen! :D

Jatkuu...

12 kommenttia:

Zepa kirjoitti...

Äääähm, köh, oletko nyt ihan varma, että oikeasti tiedät mitä "pitkä päivä täynnä shoppailua" tarkoittaa? Meinaan, sähän oot siis kumminkin mies ja silleen.
Esim. pökräsitkö lopussa, tai otitko kengät pois jaloista joka kahvitauolla? Pukeuduitko shoppailukierrosta silmälläpitäen, ks. em. kengät esim? Shoppailu, the hard core version, on ammattilaishommaa.

Mistä puheenollen viime vuoden haaveammattini oli puolestashoppailija. Mut ei sit kumminkaan, ilman ajokorttia ja näillä töpöttimillä, eritt. huono idea...

Tiina kirjoitti...

:D :D :D

Polga kirjoitti...

Voi Zepa, tuo alku kuulosti jo hyvältä ja ajattelin käyttää sinua eräissä asioissa - no ei sitten. Niin, itse asiaan tai asiattomuuksiin... minäpä TIEDÄN, että ao. miespuolinen herrahenkilö on ainakin käynyt katsomassa perinteisiä nähtävyyksiä sekä ostoksilla *muahahahah*. Syntymäpäivä 4 kk:n päästä? Pitääkö laskea päässä vai kerrotko itse vapaaehtoisesti, ei jaksa selata mitään vanhoja lokeja nimittäin!

Olen muuten aivan varma, että et ole oikeasti ollut Brittilässä - tuo kuvaus kuulostaa niin oudolta, mutta toki kiehtovalta ja epämääräiseltä. Varsinkin ravinteli...

T kirjoitti...

Zepa: Ja nyt aletaan mennä vaarallisille vesille.

Jos jotain olen oppinut, niin ei koskaan pidä riidellä naisten kanssa mistään mihin liittyy kipu.

Keskustelu päättyy yleensä joko siihen että mies ei voi synnyttää, tai sitten siihen että kenen veressä kenkäsi olivat shoppailu-session jäljiltä, oliko veri omaa vai jonkun tielläsi olleen raukkaparan?

Ainakin voin sanoa että olin jalkeilla koko helskutin päivän.

Tiina: Hei, mikään tässä maailmassa ei voi valmistaa sinua siihen että Minni Hiireksi pukeutunut, vielä useita vuosia baariin mentäessä henkkarinsa näyttämään joutuva henkilö kysyy sinulta "onko mitään suunnitelmia illaksi?"

Olen tottunut siihen että small talk koostuu slaavilais-ugrilaisessa palvelukulttuurissa repliikeistä "moi", "onks sulla bonuskorttia?", ja ehkä hyvällä tuurilla "kiitos moi".

Tuollainen puhetulva molemmissa mainitsemissani paikoissa oli liikaa minun maailmanmiehen kokemuksillani.

Polga: 26.12

Oi muistanpa toisenkin kuuluisan maailmanmatkaajan, jonka juttuja kukaan ei uskonut. Vaikka hän löysi vuonna 1942 Amerikan ja myöhemmin Kiinan, kukaan ei uskonut hänen juttujaan niistä.

Mutta hän sai nauraa viimeisenä, sillä hän perusti oman vaatepukehtimon, jossa käytettiin Amerikasta tuotettua puuvillaa ja kiinalaista halpatyötä.

Lisäksi hän muutti nimensä, ettei kukaa muistaisi hänen menneisyyttään.

Tuo mies oli Marc O'Polo ja hän on minun sankarini.

Anonyymi kirjoitti...

"Tarjoilija: No mutta neitsytkuningatar nakuna neliapila napakorunaan! Harvoin olen nähnyt tuollaista nesteen sisäistämistä ja minä sentään vietin pikkulapsuuteni Tampax-tehtaan vieressä myymällä kesätöikseni pesusieniä. :D"
Oliko tää jotain salakieltä, kun ei ymmärrä? Vai löytyikö tuolta palkista jostain kenties sanakirja / kääntäjä?

T kirjoitti...

Anonyymi: Uskotko että sinusta olisi ratkaisemaan arvoitus, joka on askarruttanut kolmea lukijaa jo kauan.

Epätietoisuus siitä, onko näissä jutuissa oikeastaan mitään järkeä?

Missä on se punainen lanka joka muiden jutuissa keritään palloksi?

Onko pointti terävä vai onko sitä ollenkaan?

Mielenkiinnotonta-koodi©.

Vain sinä voit ratkaista sen.

Polga kirjoitti...

Ja vain lukemalla jne.... Jahah, ai pitäis muistaa sitten. Hmph, tuo Ameriikan löytyminen ON aika hyvä/paha ;D

Anonyymi kirjoitti...

Täähän ny oli ihan peace of cake! Ne disney lasit oli esillä käärittynä lahjapaperiin, jossa oli neitsytkuningatar nakuna neliapila napakorunaan. Mikä lie intialainen disney musikaali karakteeri lienee.. Ja, toi loppu no se oli ne sun tekemiset.

Arvoitus ratkaistu. Ei näissä jutuissa ei ole mitään järkeä. Taitaa olla vaaleanpunainen. Mitään pointtia ei ole, on vain sanahelinää.

I Just Did It ;)

T kirjoitti...

Polga: Lukeminen kannattaa aina, paitsi ehkä tupakkiaskin varoitusten.

Anonyymi: Viimeinkin kaikkien näiden vuosien jälkeen sain siis tietää millaiseksi se pikkulapsi, joka huomasi että keisarilla ei ollut vaatteita päällään, kasvoi.

Ikävä kyllä tuo ei ollut arvoituksen ratkaisu, sillä...rummutusta...kaikki ovat tienneet tuon jo vuodesta 2007 asti! (vähän Dan Brownia tähän loppuun).

Hetkinen, vuodesta 2007? Miten kauan minä olen tätä blogia pitänyt?! Voi ei, olen tuhlannut elämäni...

iitukka kirjoitti...

Apua,olenko minä joka tiedän, ja melkein omistan puolet disneyn tuotannosta, jäänyt nyt jostakin paisti koska mä en muista mitään napakoru,neliapila,alastomuus spektaakkelia liittyen jollain tavalla ees tampax-tehtaaseen vai olenko mä kenties vaan tulkinnut tämän kaiken aivan päin seiniä :D

Piatta kirjoitti...

Pärjäilen. Kiitos.

T kirjoitti...

Iitukka: Ilmiselvästikin omistat VÄÄRÄN lähes puolen Disneyn tuotannosta :nirppanokka:

Piatta: Jos haluat juttuseuraa, ilmoittele.