Tajusin tänään mitkä kaksi asiaa oikeasti ovat pakollisia elämässä: rehelllinen työ jolla ei rikastu ja hiustenleikkuut jotka eivät oikein onnistu mielestäsi (voisi tuohon lisätä vielä yhden K:lla alkavan jutun, mutta tämä ei ole oikea paikka kesäuusinnoista puhumiseen).
Huomasin että jos ilmoitan työpaikkani palkanmaksajalle iltavuoroni, joista tulee iltavuorolisiä palkkaani, saan lopulta verojen jälkeen vähemmän käteen.
Ratkaisu siis on se, että en ilmoita iltavuorojani eteenpäin, jotta en saisi enempää palkkaa, jolloin saisin vähemmän rahaa.
Vannon että en enää koskaan kyseenalaista ihmisten halua lotota progressiiviseen verotukseen uskovissa yhteiskuntajärjestelmissä.
Toinen asia minkä tajusin on parturikampaajien todellinen merkitys elämän kiertokulussa.
Heidän todellinen tehtävänsä ei ole tehdä meistä sen näköisiä kuin tahtoisimme olla, vaan tuoda esille se mitä me todella olemme.
Kuka meistä oikeasti tietää mitä parturikampaamo-koulutuksessa oikeasti tapahtuu? Televisio on tehnyt oikein hyvää työtä esitellessään kokkien, lääkärien, muotisuunnittelijoiden, huippumallien sekä videokameran omistajien ja heidän uhrattavissa olevien kuvauskohteidensa elämää.
Me tiedämme mistä nämä ihmiset tulevat, mitä he tekevät ja mihin tv-sarjaan he päätyvät.
Kampaajaparturit taas ovat suuria mysteereitä kiedottuna arvoitukseen.
Tietenkin he ovat oppineet leikkaamaan tukkaa, mutta ovatko he oikeasti oppineet leikkaamaan tukkaa pois vai leikkaamaan kaiken ylimääräisen todellisen tukkanne ympäriltä?
Mitä jos he näkevätkin sisimpään tukkaanne, kiitos vuosien salaperäisen koulutuksen jolloin he ovat perehtyneet leikkaavan terän, vahvistavan hoitoaineen ja hiuksia syleilevän kamman salaisuuksiin.
He löytävät sen mitä olette itse piilotelleet sisimmässänne, tuovat sen esille, ja avaavat eteenne uuden näkymän itseenne. Vaikutus on sama kuin jos kolmas silmänne olisi viimeinkin saanut piilolinssin.
Siksi näytän taas siltä kuin viimeinen mohikaani olisi elänyt nähdäkseen kolmannen maailmansodan jälkeisen elämän. Koska sellainen olen sisimmässäni.
(Brittimuistelot jatkuvat taas pian. Lupaan.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
10 kommenttia:
Jaa-a, sä et vaan usko edelleenkään että hiusmalliinsa voi vaikuttaa itse kertomalla parturille, mitä haluaa?
K:lla alkava sana kesäseksi, kesäkumi? Mikset sä kertonut mitä te juttelitte kampaajaparturin kanssa? Ai ette jutelleet vai!? Hei, yritä ny vähän Särmää näihin tarinoihin :) !
Mulla on hyvä vinkki parturiongelmaan: Jos sulla on yksi joutilas pikkuveli pyörimässä jossain nurkassa niin laita se kampaajakouluun. Oma pikkuveikka on kampaajakoulussa eikä mun reuhka ole koskaan näyttänyt näin hyvältä. :D
Komppaan Zepaa. Vieläkään en ole kuullut millainen sen kampauksen pitäisi olla.
päältä pidempi, sivuilta lyhyt, on aika paljon tulkinnan varaa antava, ota lehti käteen ja näytä millaisen haluat. toimisko sitten
Zepa: Asiat voi tehdä joko helpolla tavalla tai Kelju K. Kojootti-metodilla.
Helppo tapa olisi yrittää puhua.
Kelju K. Kojootti-metodissa asiat hoidetaan jännällä tavalla, vaikka onkin 99% todennäköisyys että homma menee puihin.
Tässä tapauksessa luotetaan siihen, että kunhan parturikampaajasi on leikannut sinulle samanlaisen frisyyrin tarpeeksi monta kertaa, hän kyllästyy siihen siinä määrin, että toteaa "kokeiltaisiinko edes kerran jotain uutta?"
Kertoisin miten tällä metodilla täytetään verokortti, mutta ette ole vielä valmiita siihen.
Anonyymi: Nyt olet sekoittanut tämän blogin toiseen blogiin. Tämä on se blogi jossa isketään yksi nainen sadassa vuodessa.
Jos et ollut paikalla kun se tapahtui, noh, minkäs teet....
Hei, tuskin vihollis-sotilaatkaan alkoivat huutelemaan lähestyville gurkhille että "no mutta hellanlettas! Onko joulupukin pikku-apurit saaneet työsuhde-etuna paperiveitset? Antakaas kun setä ottaa ne pois..."
"Ei ruveta messimään miehen kanssa joka lähestyy sinua terävän esineen kanssa, olkoon se sitten mora tai kieli."
- Betoniviidakon wanha sanonta -
Särmää? Mieluummin tykkään ajatella että jutuissani on heksagonaalia vaikka muille jakaa.
Wooper: Oma äiti on kampaaja-parturi, mutta ikävä kyllä puolen maan päässä.Eli muuten hyvä suunnitelma, mutta kun halpalentoyhtiöt eivät enää lennä Kaenuuseen :huokaus:
tp: Mielellään sellainen joka saisi minut näyttämään enemmän nuorelta Rudolph Valentinolta kuin nuorelta Frankensteinilta.
Iitukka: Rudolph Valentinon kuvia on niin vaikea löytää lehdistä nykyään.
Huutorepsaus @ "yksi nainen sadassa vuodessa"
Ei muuta. o/
-T2, JI
PS. alkaa olla siideriaika. Milloins?
Markiisi:"Kuin heittelisi helppoja vitsejä blogissa."
2000-lukulainen versio "kuin onkisi kaloja tynnyristä" sananlaskusta.
Ps. vastakysymys: oletko tulossa sarjisfestareille?
Repsaus ei niinkään johtunut vitsin halpuudesta, vaan siitä kun, tuota, tiheille pygmeille näinä aikoina on niin kovin vähän kysyntää...
*nyyh*
Psykologinen defenssi and all that jazz.
-T2, JI: 0,02 % siiderissä
PSPS. mahdollisesti, jopa todennäköisesti!
Lähetä kommentti