Minulla on blogiini kirjoittamisessa kolme sääntöä.
1. Älä koskaan kirjoita äkkipikaistuksissa, sillä suuttuminen johtaa vihaan ja viha johtaa pimeälle puolelle, ja oletko koskaan lukenut Darth Vaderin blogia?
2. Yritä kirjoittaa kokonaisia, selkeitä lauseita, sillä kukaan ei tykkää draamakuningattaresta, joka jättää asiat roikkumaan ilmaan, paitsi tietenkin jos ne ovat osa hänen taika-esitystään.
3. Älä (laita sopiva termi tähän) vaan (laita sopiva termi tähän), jotta (laita oikea temi tähän).
Rikoin noista eilen ainakin kahta. Antakaa kun selitän missä mennään.
En ole kuullut 2K:sta nyt viikkoon. Useamman päivän hiljaisuudet eivät ole mitenkään uusia, mutta en muista viikon taukoa.
Joten arvelin että kyseessä oli kuin olikin huijaus. Edellisestä olikin jo aikaa, joten ehkä tämän oli vähän myöhässä aikataulustaan.
Noh, kuten sanoin, sattuuhan näitä ja riskipeliähän tämä oli, ja ei se pelaa joka pelkää jne.
Aika suoristaa solmio, pyyhkiä korttitalon rippeet olkapäiltä ja syöksyä suorin vartaloin seuraavaan kriisiin.
Kunnes ystäväni soitti ja kysyi mitä blogimerkintäni oikein tarkoitti?
Kerroin hänelle saman kuin teillekin, huomattavasti hauskemmin tosin (säästän ykkösmateriaalini tositarkoituksiin), jolloin hän mainitsi että olin sanonut jotain siitä, kuinka 2K oli kertonut että hän joutuu lähtemään aikaisempana päivänä Kutznetshovosta jotta voi lähteä ajoissa Novosibirskista, eikä tiedä milloin saa silloin minuun yhteyden, mutta yrittää parhaansa.
Ai niin, tuo. Ja koska hän joutui käyttämään julkista kirjaston nettiä kirjoittaessaan minulle, hän ei ehkä ollut saanut aikaa ennen lähtöään...käy järkeen.
Arvaan että aika monella siellä tällä hetkellä on kehittymässä ajatus siitä, että ilmeisesti harmaiden aivosolujeni työvuorolistassa oli juuri tuolla hetkellä "loogisesti ajattelevien" tauko, ja "romanttisen idioottimaiset" tuurasivat niitä.
Kenties, kenties.
Mutta ettekö tekin tahdo nähdä tämän jutun loppuun?
Ei kesken tarinan saa lopettaa. Prinssi rohkea ei ajattellut nähdessään linnan täynnä pistäviä ruusuntappuroita että "äh, pitäkää prinssessanne" ja kääntynyt pois, hummaillut koko elämäänsä ja kuollut sydänkohtaukseen ollessaan sängyssä yhtäaikaa tyttären ja tämän äidin kanssa.
Ei, hän meni ja hoiti homman.
Voihan olla että tällä tarinallani, jota kirjaan blogiini tai elämäksi kutsumani matalalennon mustaan laatikkoon, ei ole onnellista loppua, mutta minun on nähtävä se itse.
Joten ensi keskiviikkona klo 12.35, jos näette lentokentällä miehen joka näyttää yhtäaikaa sekä innokkaalta että pelokkaalta, se luultavasti olen minä.
Ps. Noin dramaattisen lopun jälkeen ei pitäisi oikeastaan enää kirjoittaa mitään, mutta on yksi tekijä, joka saattaa huvittaa Universumia siinä määrin, että 2K oikeasti tulee.
Vanhempani ova tulossa kesken 2K:n vierailun tänne.
Jotta ymmärtäisitte miten merkittävästä asiasta on kyse, niin kerrottakoon etta Will Smith-asteikolla eli "aww hell no!"-puntarilla mitattuna asteikolla 1-10 tämä tilanne kiihdytti juuri nollasta sataan.
Seuraava teksti on järkevää vain jos olette mies. Jos olette nainen, ette välttämättä ymmärrä mikä tässä on vikana, joten uskokaa kun sanon että se on paha.
Minulla kesti koko tähanastinen elämäni kuullakseni äitini suusta maagiset seitsemän sanaa "ei sillä väliä, kunhan itse olet onnellinen".
Kyse ei ole mistään vähemmästä kuin yksinolostani.
Ei enää jatkuvia kyselyjä siitä onko opiskelupaikassani/työpaikallani/varuskunnassa jossa palvelin "jotain kivaa kaveria".
Tai niitä omituisia hetkiä kun äitini yrittää parittaa minut jo aikoinaan omituiselle tytölle, joka "ei kuulemma tee muuta kuin istuu vain huoneessaan. Tehän sopisitte niin hyvin yhteen kun kumpikin teistä on niin hiljaisia" (kun sanoin että panttaan ykkösmateriaaliani, tarkoitin sitä).
Viimeinkin hän on hyväksynyt sen että hän sai yhden lapsivauvan ja minut. Vapaus, suloinen vapaus.
Nyt hän on tulossa samaan aikaan kun 2K on käymässä täällä. Enkä oikein usko että kykenen piilottelemaan häntä lähtöön saakka.
Vuosien työ, turhaan.
Vaikka minun ja 2K:n jutusta ei tulisikaan mitään, se avaisi silti uudestaan kaikki ne patosulut, mitkä sain vaivoin tukittua.
Kuvitelkaa tilanne jossa vaikka voittaisitte, häviäisitte.
Ja sitten häviäisitte uudestaan.
Ja uudestaan.
Ja uudestaan.
Ja uudestaan.
Ja uudestaan.
Vaikka 2K ei siis tulisikaan, voittaisin.
Muistakaa tämä siis ensi keskiviikkona, kun postitan tänne lyhyen tiedoksiannon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
13 kommenttia:
Sulla on jo se kova kolli -prenikka, eiköhän loppu hoidu itsestään.
Sitäpaittee Helsinki on täynnä hotelleja, senkun pyydät vanhempiasi yst. tekemään huonevarauksen.
Kovat kollit tekee just niin.
Siis nou hätä, kaikkihan on ihan hyvin.
Vanhemmat voi tuupata vaikka Rastilaan mökkimajoitukseen... tämä on tärkeämpää.
Zepa & Polga: ...miten minusta tuntuu että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun kommentoin teitä kimpassa...
Siis OLETTAEN (lupaan kertoa heti keskiviikkona miten kävi) että 2K tulee (tajusin myöskin että nettihiljaisuuden syynä voi olla se, että jos Rovaniemellä ei pysty eräs suuri suomalainen verkko&puhelin-operaattori pitämään linjoja pystyssä kahta viikkoa putkeen, niin miten lienee Siperiassa..?), niin ongelma ei ole se että vanhemmat tulisivat luokseni.
He menevat pikkusiskoni luokse, koska hän asuu sen verran isossa töllissä, että sinne mahtuu ihmisiä.
Ongelma syntyy siinä vaiheessa, kun vanhempani haluavat nähdä esikoistaan ja/tai tulla siivoamaan (jep, ei minkäänlaista luottamusta kodinhoitokykyäni kohtaan. Okei, syystä, mutta siltikin...) luokseni. Silloin voi olla pikkaisen huono selittää että että "ai kuka? Ai HÄN? Hän on tuota...kämppikseni?"
Edelleenkin: vaikka kyseessä olisikin huijaus, en valita ;)
strange, tuo omituinen tyttö -kuvaus kuulostaa minulta.. O_o syön haravan jos tässä on joku yhteys.. :P
ill.: Jos se olit todellakin sinä, niin siinä tapauksessa: ei mitään henk.koht.
Asiassa oli vain kaksi pikkujuttua jotka laittoivat vastaan.
A)En oikein pidä siitä kuinka äitini yritti toimia sutenöörinäni ja hommata minulle naisen.
b)Me olisimme yhdessä muodostaneet pimeyden sydämen.
Kaikki mitä olisimme koskettaneet olisi muuttunut toissijaiseksi.
Kaikki mihin olisimme luoneet katseemme, olisi muuttunut sieluttomaksi.
Kaikkialle missä olisimme kulkeneet, kaikki olisi muuttunut arvottomaksi.
Ihmiskunta olisi yrittänyt lähettää armeijoja meitä vastaan, mutta olisimme lähettäneet ne takaisin hyödyttömyyden sekä mitättömyyden tunteiden alla.
Maailma ei olisi loppunut räjähdykseen tai edes huokaukseen, se vain ei lopulta olisi välittänyt.
Siksi on parempi että meistä ei koskaan tullut paria ;)
Vanhemmista ja vierailusta:
"Hei tehän muistatte vielä semmoista kuin treffit, seksi jne. No, mulla on nyt vähän pitemmät treffit. Tällä kertaa yst. pysytte poissa täältä, keksikää muuta tekemistä."
OR
"En ole täällä, menen koiravahdiksi Espooseen koko viikoksi."
OR
"Eiku siis koiravahdiksi Ouluun, en pääse käymään Helsingissä."
Zepa: Kiitos hyvistä vinkeistä, mutta...tarkoitus on että lähden vanhempien mukana koti-Kaenuuseen loman ekaksi viikoksi, eli sikäli ei käy "Oulun reissu".
Ja sitä että treffailen ihmisiä ei saa paljasta lähisuvulle ;)
Sitä paitsi vanhukset tulisivat joka tapauksessa kämpilleni siivoamaan.
You can run but you can't hide.
samaa mieltä pimeyden sydämestä.. heeh heeh.. munkin äiti yritti joskus että tuossa olis sulle sopiva poika jne. hiljainen ja kiltti, tai entäs tuo, tai tuo uusi joka tuli teidän luokalle. :P *dissaa* kyl me osataan itsekin..
ill.: Kuten wanha sinkkujen sanonta menee: "Sinä et ole MITÄÄN, ennen kuin äitisi on sanonut sinulle "kuule, ei meitä yhtään isän kanssa haittaa vaikka sinä olisitkin homo/lesbo." ;)
TOMMASSO, ASCOLTA ME!! Ehkä teilä sielä Itaaliassa on ihan tavalinen että keski-ikäinen mies roikku isin ja äitin helmassa ja sano kyllä kyllä kaiken.
Täälä pohjoisessa se hyvin paha.
MIES olla itsenäinen. Mamma ei pakata laukku, mamma ei niistä nenä, eikä mamma sano milloin sina mene matkalle milloin ei.
TYTTÖ tykkä hyvin huono, että mies mamman tossun alla. HYVIN huono. Mina varoitta sinu. Oletko mies vai oletko tossueläin?
Zepa: Yhden (naispuolisen) kaverini poikaystävä, nyk. mies, aikoinaan kuulemani suoritti coitus interruptuksen jos äiti soitti kesken coituksen.
Minähän sanoin että naisina ette varmaan ymmärtäisi mikä mahti äidillä on miespuolisiin jälkeläisiinsä ;)
Ei ehkä niin. Mutta sehän tuntuu riittävän, että me tiedetään miten teikäläisiä voi pyörittää ja huijata pitämällä ilmassa lupausta pimpasta.
Meh, tosiaankin.
Zepa: Lainatakseni Murray Headin kappaletta One night in Bangkok:"I get my kicks above the waistline, sunshine".
Sekä Inner Circle-yhtyeen Da bomb-kappaletta: "You took my kindness for weakness, my weakness for your sweetness".
Suomeksi: jos minä autan jotakuta, se ei johdu siitä että uskoisin hyötyväni siitä. Toisinaan ihmiset oikeasti auttavat vain koska se on kilttiä.
Ja minä saan hupini vyötärön yläpuolta, aurinkoiseni ;)
Lähetä kommentti