Tuokaa minulle kaunotar Kutznetshovosta! - osa II: Beckettimäisiä tarinoita

(Kiitokseni Emil Heinäaholle 2B-luokalle)

Huomenna hän tulee.

Tai sitten ei. En ole kuullut nyt hänestä pariin päivään mitään. Tiedän, tämä voisi olla lopullinen merkki siitä, että kyseessä oli kuin olikin huijaus.

Mutta tällaisessa muutaman päivän kirjoitustauossa ei ole mitään uutta, ja hänellä on käytössään julkinen nettiyhteys kirjastossa, eli hän ei luultavasti pääse joka päivä kirjoittamaan. Eli kaikki on vielä avointa.

Tavallaan on ironista, että hermoilen Kutznetshovon kaunottaren (tullaan tästä eteenpäin tuntemaan 2K:na) saapumisesta. Minä nimittäin olin aluksi se, joka tahtoi venyttää tapaamista ja yritin vältellä keskustelua kohtaamisesta.

Kun tapaaminen on nyt sovittu ja kaikki minulta osaltani on selkeää, olen ärsyyntynyt ja hermostunut, ja lähes huudan ääneen "milloin 2K oikein saapuu?!" (olen ylpeä itsehillinnästäni. En oikein usko että naapurini tykkäisi jos varastaisin hänen merkkihuutonsa).

Syynä ei ole se, että pelkäisin kaiken olevan huijausta, vaan se että minä tein suunnitelman. Yksi niistä harvoista asioista mikä saa minut kiihtymään on se kun suunnitelma ei toteudukaan.
Eikä syynä ole resurssien hukkaaminen tai tuhlaamani aika, vaan se, että suunnitelman ansiosta tiesin suunnilleen mitä on tapahtunut, mitä nyt tapahtuu ja mitä tulee tapahtumaan.

Spontaanius on varmaan ihan kivaa, mutta niin kauan kuin se ei ole suunnitelmissani mukana, luokittelen sen samaan kategoriaan My Little Pony-lelujen, koirien ja kumisaapas-fetissin kanssa: varmaan ihan kivaa, mutta ei oikein minun juttuni, joten voisitko nyt vetää sen pois ja tarjota viimeinkin kahvia?

Eipä silti, kyllä 2K:llakin on suunnitelmia.

Olisi kiva toistaa ne tässä, mutta nykyään ollaan niin herkkiä tekijänoikeuksien kanssa, enkä tahdo Harlekiini-novelleja julkaisevaa yhtiötä niskaani.

Sanon siksi vain että kuvitelkaa IHAN mikä tahansa yltiöromanttinen tilanne, lisätkää vielä muutama kynttilä, sateenropina majatalon kattoon, ja säätyrajat ylittävä, kielletty rakkaus kartanonherran ja piikatytön välillä, niin saatte kalpean aavistuksen siitä mikä minua odottaa.

Älkääkä kuvitelko että se loppuu siihen. Minun on annettu ymmärtää että me tulemme harrastamaan romanttista ja kiihkeää...kädestäpitämistä (tajusin juuri että lapset voivat lukea tätä). Voi kyllä, me tulemme kuulemma niin..pitämään kädestä että voin tarvita jääpalapussia...käteeni.

Vaikka olen yrittänyt sanoa että en oikeastaan...pidä ketään kädestä ensimmäisillä treffeillä, viestini ei ole oikein rekisteröitynyt, vaan 2K on luvannut tuoda...käsiraudat.

Pahinta on se, että osa minusta (siis se jonka mielestä Pikku naisia on maailman paras elokuva)...pitää tuollaisesta hempeilystä.

Eikä se pysty tekemään mitään päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Sen vuoksi se ei uskalla mennä ostamaan Stargate SG-1:n uusia tuotantokausia, sillä sen pitää säästää sitä varten kun hän saapuu.

Se ei uskalla viedä roskia ulos, sillä mitä jos hän ilmoittaakin tulevansa kesken päivän, ja minulla on parin päivän roskat roskiksessa. Millaisen kuvan siisteydestä se antaisi?

Se ei pysty olemaan näpyttämättä päivitys-nappulaa sähköpostissa, sillä seuraava näpäytys voi tuoda viestin siitä, milloin hän tulee.

Se ei voi muuta kuin odottaa, sillä ehkä hän tulee jo huomenna.