Sinne, tänne ja takaisin II - Viimeiset sanat(ko?)

Jälleen kerran, ihan vaan siltä varalta että olisi pitänyt maksaa ylimääräinen maksu raittiina lentävästä lentokapteenista, sananen teille kaikille:

Sain pitää teistä kaikista, kunnian kutsua useita ystävikseni, rakastaa joitain ja toivottavasti satutin vain harvaa.

Jos minulta kysytään, mikä jää harmittamaan, niin ehkä se on Malesian vallankaappauksen tekemättä jättäminen.

Oikeasti: jos tämä paita joka minulla on, on paikallinen käsitys XL-koon ihmisistä, olisin jättiläinen siellä.

Murskaisin valtavilla jaloillani heidän pienet hökkelinsä, ja pyyhkäisisin valtavilla käsilläni heidän säälittävät sotavoimansa, jotka oli lähetetty minua vastaan.

Pikkuruiset ihmiset pakenisivat edessäni, mutta minne he ehtisivät? Vain pari askelta ja olisin heidän edessään.

Olisin totaalinen totalisaattori.

Mutta niin ei ollut määrä tapahtua. Niinpä kirjoitan niin kauan kuin kykenen, ennen kuin tämä paita lopullisesti tukkii verenkiertoni sormiin ja joudun repimään paidan yltäni viimeisillä voimillani.

Tahdon teidän tietävän että viimeinen ajatukseni oli suunnilleen: AAAAAAAAAAAAAAAAAAah, ainakin sain rakastella kerran kauniin naisen kanssa kuivalla maallaAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!

Jos kuitenkin jotenkin selviydyn perille, yritän parhaani mukaan ilmoitella tänne asiasta.

Ps. En saanut konetta mukaan, eli joudutte jännäämään reissun loppuun päivityksiä.