Hyvää joulua kaikille kolmelle lukijalle!
TV: t
Ps. Palataan asiaan lähempänä vuodenvaihdetta, se on loma nyt.
torstai 24. joulukuuta 2009
keskiviikko 23. joulukuuta 2009
Lentävät lautaset Helsingin yllä, viimeinen osa
Maailma oli muuttunut paljon siitä kun lentävä lautanen ensimmäisen kerran havaittiin Helsingin yläpuolella.
Muukalaiset olivat tuoneet lahjana loppumattoman energianlähteen, josta riitti kaikille maailman kansoille. Jo pelkästään sen tuomat muutokset olivat huimat (tietyissä, nimeltä mainitsemattomissa paikoissa ympäri maailmaa oli tällä hetkellä hyvin hämmentyneitä ihmisiä, hyvin mittavien asevarastojen kanssa.
Yhtenä hetkenä oltiin taistelemassa Suurta Saatanaa vastaan, joka piti saada pois paikasta A, ja sitten yhtäkkiä Suuri Saatana sanookin "okei" ja katoaa nopeammin kuin ehdit kirota "Suuri Saatana". Onko tuo nyt reilua? Siis keskeyttää kesken leikin? Saatanan Suuri Saatana...).
Tämän lisäksi muukalaiset ohjasivat, neuvoivat ja vastasivat ihmisten heille esittämiin kysymyksiin suorissa, kaikille lähetettävissä ohjelmissaan.
Niiden suosio oli johtanut siihen, että lähetysaikaa oli lisätty koko ajan, kunnes ne täyttivät koko illan. Lisäksi "asiaa hyvin tuntevat tahot" antoivat ymmärtää, että useiden valtioiden korkeimmat johdot olivat pyytäneet "konsultointi-apua" muukalaisilta.
Kaiken tämän jälkeenkin vieraat kaukaa tahtoivat ajatella vain ihmiskunnan parasta.
- Olemme huomioineet teidät aikuiset niin hyvin, että olemme unohtaneet erään todella tärkeän ihmiskunnan osan täysin, avaruusolentojen puhemies Norbert ilmoitti eräänä päivänä.
- Lapset. Emme ole suoneet heille mahdollisuutta osallistua tähän yhteiseen hankkeeseemme parantaa maailmaanne, ja koen että nyt on aika korjata tämä vakava epähuomio. Kuten eräs merkittävistä maailmanhistorianne henkilöistä sanoi: antakaa lasten tulla luokseni.
Järjestettävä tilaisuus oli, mikäli mahdollista, suurempi mediatapahtuma kuin mikään aiemmin järjestetty. Ensimmäistä kertaa paikalla oli yleisöä joka sai esittää kysymyksiä suorassa lähetyksessä, ja vieläpä lapsia; jokin siinä että avaruusolennot vastasivat pikkulasten kysymyksiin sai kovasydämmisimmänkin Trekkerin heltymään.
Avajaispuheen piti itseoikeutetusti Norbert, hänen kolmen kumppaninsa seistessä taustalla tyyninä ja hiljaisina, kuten aina.
- En tahdo että tätä tilaisuutta pidetään vain yhtenä monista tilaisuuksista, joissa vastaamme kysymyksiinne. Näkisin mielelläni tämän kädenojennuksena sanoinkuvaamattomien etäisyyksien takaa kahden kansamme välillä, ja nyt vieläpä eri sukupolvien välillä. Kiitos. Nyt voimme alkaa.
- Ensimmäinen kysymys. Sinä nuori tyttönen siellä, mitä tahtoisit tietää?
- Miks sä olet valkonen?
- Hyvä ja suoraan asia menevä kysymys. Koska se on rotumme väri. Seuraava kys---
- Miksi?
- Anteeksi niin mitä miksi?
- Miksi se on?
- Mikä on?
- Sun rotus väri.
- Se on kehittynyt sellaiseksi planeettamme hallitsevien olosuhteiden vuoksi. Seuraav---
- Millaset ne on?
- Anteeksi nuori mies, mutta yleensä me pyydämme lupaa ennen kuin kysymme. Se on kohtelias tapa.
- Niin mutta millaset ne on?
- Ne ovat eivät kovinkaan teistä poikkeavat elinolosuhteet, sillä kuten olette saattaneet huomata, hengitämme happea kuten te---
- Onks teilläkin pupuja? Puput on kivoi.
- Toistan JÄLLEEN, että olisi kohteliasta kysyä lupa ennen kuin kysytään. Ei, meillä ei ole pupuja siten kuin teillä on täällä oryctolagus cuniculuseja.
- Mikä se on?
- Se parhaimman ymmärrykseni mukaan on latinankielinen nimi, jolla te---
- Mikä on latina? Onks se niinku lätinä? Mun kengistä lähtee lätinä.
- En ikävä kyllä näe että---
- Lätslätslätslätslätslätslätsläts...
- Minusta tuo ei ole kysymys ollenkaan...
- Lätslätslätslätslätslätslätslätslätslätsläts...
- Anteeksi, mutta voisitko mitenkään...
- Lätslätslätslätslätslätslätslätslätslätslätslätslätslätsläts...
- Suu kiinni! Miksi te ette voi olla samanlaisia kuin vanhempanne! Ne eivät kysele mitään kun niille sanoo jotain! Ne ovat tyytyväisiä siihen kun joku niitä parempi puhuu niille! Me olimme niiden jumalia! Miksi te ette voi olla niin kuin ne! Te pilaatte koko jutun, senkin þþþøÐøÐøÐøÐøÐøþþþ!!!!
Maapallon ilmanpaine laski hetkellisesti, kun koko maailman veti synkronisoidusti henkeä.
Ehkä se johtui siitä, että Norbert, aina niin viilipyttymäinen, kärsivällinen, kohtelias, ja avulias oli menettänyt julkisesti hermonsa lapsille.
Tai ehkä se johtui siitä, että hän oli todennäköisesti sanonut jotain "Suuren Saatanan" veroista suorassa tv-lähetyksessä omalla kielellään.
Kenties syynä oli se, että Norbert oli juuri haukkunut kaikkia tyhmiksi.
Todennäköisimmin syynä oli kuitenkin se, että jokaisen sanan myötä Norbert ja hänen takanaan seisovat seuralaisensa olivat muuttuneet. Muutos oli sangen nopea, mutta lopputulos oli näkyvä: enää kaikkien nähtävänä ei ollut ihmiskauneuden mittapuun reilusti ylittäneitä, täysvalkoisia normaalia pitempiä eläviä patsaita.
Sen sijaan näkyvillä oli puolimetrisiä, ruskeanvihreitä suippoja möykkyjä, joilla oli lonkeroita enemmän kuin keskiverrossa japanilaisessa animaatiossa (ja totta kai lonkeroista valui jotain keltaista limaa).
Mutta ehkä tämä kaikki oli vain erehdystä, jokin uusi opetus näiltä viisailta ja kaukaa tulleilta uuden toivon lähettiläiltä. Ehkä Norbertilla (joka tällä hetkellä vapisi kuin hyytelö keltaisen liman keskellä) olisi jokin ajatus, tai jokin kaunokielinen lausahdus, joka selittäisi kaiken tämän oikeinpäin, ja kaikki voisi palata ennalleen.
- Hups.
Tuo ei ollut se.
Epilogi:
Kirjoittajan kuvailukyvyn venyttää äärirajoilleen aina kun hän joutuu kuvaamaan henkisiä reaktioita. Erityisen vaikeaa tämän kuvaaminen on silloin, kun pitää kuvata sellaisen henkilön reaktioita joka huomaa että on palvonut huomattavan aikaa jotain mikä menettää hermonsa lapsille, kiroilee suorassa media-lähetyksessä, haukkuu sinua tyhmäksi ja on vielä kaiken huipuksi itse ruma.
Siksi on parempi todeta, että ollakseen jotain mikä näyttää mustekalan ja kola-hyytelön epäonnisten ensitreffien lopputulokselta, avaruusmuukalaiset todella osasivat hyödyntää sadan metrin etumatkansa, jonka saavuttivat kun kaikki olivat liian hämmentyneitä reagoidakseen.
Lentävä lautanen katosi yhtä nopeasti kuin se oli ilmaantunutkin, eikä kukaan edes viitsinyt lähteä sen perään.
Maiden johtajat kokoontuivat melko pian tapahtuneen jälkeen. Jos viime kohtaamisella tunnelma oli ollut jännittyneen positiivinen, nyt sitä voitiin kuvailla hämmentyneeksi.
Miten he olivat antaneet asioiden mennä tähän? Miksi he olivat luottaneet sokeasti joihinkin sellaisiin, joita eivät tunteneet ja joiden ainoa meriitti oli näiden ulkopuolisuus ja lahjat?
Jotta enää koskaan tähän ei jouduttaisi, päätettiin perustaa komissio vastaisuuden varalle, ja antaa sille tehtäväksi mm. määritellä sopivat protokollat avaruuslahjojen vastaanottamisessa.
Ei kaikki kuitenkaan ollut häviötä. Laitos joka oli rakennettu muukalaisten avustuksella, jatkoi toimintaansa ilman mitään häiriöitä, taaten energiaa kaikkialle.
Lisäksi nyt ihmiskunta tiesi ettei ollut yksin maailmankaikkeudessa. Nyt kun ensimmäinen kontakti oli muodostettu, mikään ei estänyt uusien luomista. Ehkä ihmiskunta itse voisi lähteä taivaisiin ja luoda näitä kontakteja.
Mutta se on jo toinen tarina.
Muukalaiset olivat tuoneet lahjana loppumattoman energianlähteen, josta riitti kaikille maailman kansoille. Jo pelkästään sen tuomat muutokset olivat huimat (tietyissä, nimeltä mainitsemattomissa paikoissa ympäri maailmaa oli tällä hetkellä hyvin hämmentyneitä ihmisiä, hyvin mittavien asevarastojen kanssa.
Yhtenä hetkenä oltiin taistelemassa Suurta Saatanaa vastaan, joka piti saada pois paikasta A, ja sitten yhtäkkiä Suuri Saatana sanookin "okei" ja katoaa nopeammin kuin ehdit kirota "Suuri Saatana". Onko tuo nyt reilua? Siis keskeyttää kesken leikin? Saatanan Suuri Saatana...).
Tämän lisäksi muukalaiset ohjasivat, neuvoivat ja vastasivat ihmisten heille esittämiin kysymyksiin suorissa, kaikille lähetettävissä ohjelmissaan.
Niiden suosio oli johtanut siihen, että lähetysaikaa oli lisätty koko ajan, kunnes ne täyttivät koko illan. Lisäksi "asiaa hyvin tuntevat tahot" antoivat ymmärtää, että useiden valtioiden korkeimmat johdot olivat pyytäneet "konsultointi-apua" muukalaisilta.
Kaiken tämän jälkeenkin vieraat kaukaa tahtoivat ajatella vain ihmiskunnan parasta.
- Olemme huomioineet teidät aikuiset niin hyvin, että olemme unohtaneet erään todella tärkeän ihmiskunnan osan täysin, avaruusolentojen puhemies Norbert ilmoitti eräänä päivänä.
- Lapset. Emme ole suoneet heille mahdollisuutta osallistua tähän yhteiseen hankkeeseemme parantaa maailmaanne, ja koen että nyt on aika korjata tämä vakava epähuomio. Kuten eräs merkittävistä maailmanhistorianne henkilöistä sanoi: antakaa lasten tulla luokseni.
Järjestettävä tilaisuus oli, mikäli mahdollista, suurempi mediatapahtuma kuin mikään aiemmin järjestetty. Ensimmäistä kertaa paikalla oli yleisöä joka sai esittää kysymyksiä suorassa lähetyksessä, ja vieläpä lapsia; jokin siinä että avaruusolennot vastasivat pikkulasten kysymyksiin sai kovasydämmisimmänkin Trekkerin heltymään.
Avajaispuheen piti itseoikeutetusti Norbert, hänen kolmen kumppaninsa seistessä taustalla tyyninä ja hiljaisina, kuten aina.
- En tahdo että tätä tilaisuutta pidetään vain yhtenä monista tilaisuuksista, joissa vastaamme kysymyksiinne. Näkisin mielelläni tämän kädenojennuksena sanoinkuvaamattomien etäisyyksien takaa kahden kansamme välillä, ja nyt vieläpä eri sukupolvien välillä. Kiitos. Nyt voimme alkaa.
- Ensimmäinen kysymys. Sinä nuori tyttönen siellä, mitä tahtoisit tietää?
- Miks sä olet valkonen?
- Hyvä ja suoraan asia menevä kysymys. Koska se on rotumme väri. Seuraava kys---
- Miksi?
- Anteeksi niin mitä miksi?
- Miksi se on?
- Mikä on?
- Sun rotus väri.
- Se on kehittynyt sellaiseksi planeettamme hallitsevien olosuhteiden vuoksi. Seuraav---
- Millaset ne on?
- Anteeksi nuori mies, mutta yleensä me pyydämme lupaa ennen kuin kysymme. Se on kohtelias tapa.
- Niin mutta millaset ne on?
- Ne ovat eivät kovinkaan teistä poikkeavat elinolosuhteet, sillä kuten olette saattaneet huomata, hengitämme happea kuten te---
- Onks teilläkin pupuja? Puput on kivoi.
- Toistan JÄLLEEN, että olisi kohteliasta kysyä lupa ennen kuin kysytään. Ei, meillä ei ole pupuja siten kuin teillä on täällä oryctolagus cuniculuseja.
- Mikä se on?
- Se parhaimman ymmärrykseni mukaan on latinankielinen nimi, jolla te---
- Mikä on latina? Onks se niinku lätinä? Mun kengistä lähtee lätinä.
- En ikävä kyllä näe että---
- Lätslätslätslätslätslätslätsläts...
- Minusta tuo ei ole kysymys ollenkaan...
- Lätslätslätslätslätslätslätslätslätslätsläts...
- Anteeksi, mutta voisitko mitenkään...
- Lätslätslätslätslätslätslätslätslätslätslätslätslätslätsläts...
- Suu kiinni! Miksi te ette voi olla samanlaisia kuin vanhempanne! Ne eivät kysele mitään kun niille sanoo jotain! Ne ovat tyytyväisiä siihen kun joku niitä parempi puhuu niille! Me olimme niiden jumalia! Miksi te ette voi olla niin kuin ne! Te pilaatte koko jutun, senkin þþþøÐøÐøÐøÐøÐøþþþ!!!!
Maapallon ilmanpaine laski hetkellisesti, kun koko maailman veti synkronisoidusti henkeä.
Ehkä se johtui siitä, että Norbert, aina niin viilipyttymäinen, kärsivällinen, kohtelias, ja avulias oli menettänyt julkisesti hermonsa lapsille.
Tai ehkä se johtui siitä, että hän oli todennäköisesti sanonut jotain "Suuren Saatanan" veroista suorassa tv-lähetyksessä omalla kielellään.
Kenties syynä oli se, että Norbert oli juuri haukkunut kaikkia tyhmiksi.
Todennäköisimmin syynä oli kuitenkin se, että jokaisen sanan myötä Norbert ja hänen takanaan seisovat seuralaisensa olivat muuttuneet. Muutos oli sangen nopea, mutta lopputulos oli näkyvä: enää kaikkien nähtävänä ei ollut ihmiskauneuden mittapuun reilusti ylittäneitä, täysvalkoisia normaalia pitempiä eläviä patsaita.
Sen sijaan näkyvillä oli puolimetrisiä, ruskeanvihreitä suippoja möykkyjä, joilla oli lonkeroita enemmän kuin keskiverrossa japanilaisessa animaatiossa (ja totta kai lonkeroista valui jotain keltaista limaa).
Mutta ehkä tämä kaikki oli vain erehdystä, jokin uusi opetus näiltä viisailta ja kaukaa tulleilta uuden toivon lähettiläiltä. Ehkä Norbertilla (joka tällä hetkellä vapisi kuin hyytelö keltaisen liman keskellä) olisi jokin ajatus, tai jokin kaunokielinen lausahdus, joka selittäisi kaiken tämän oikeinpäin, ja kaikki voisi palata ennalleen.
- Hups.
Tuo ei ollut se.
Epilogi:
Kirjoittajan kuvailukyvyn venyttää äärirajoilleen aina kun hän joutuu kuvaamaan henkisiä reaktioita. Erityisen vaikeaa tämän kuvaaminen on silloin, kun pitää kuvata sellaisen henkilön reaktioita joka huomaa että on palvonut huomattavan aikaa jotain mikä menettää hermonsa lapsille, kiroilee suorassa media-lähetyksessä, haukkuu sinua tyhmäksi ja on vielä kaiken huipuksi itse ruma.
Siksi on parempi todeta, että ollakseen jotain mikä näyttää mustekalan ja kola-hyytelön epäonnisten ensitreffien lopputulokselta, avaruusmuukalaiset todella osasivat hyödyntää sadan metrin etumatkansa, jonka saavuttivat kun kaikki olivat liian hämmentyneitä reagoidakseen.
Lentävä lautanen katosi yhtä nopeasti kuin se oli ilmaantunutkin, eikä kukaan edes viitsinyt lähteä sen perään.
Maiden johtajat kokoontuivat melko pian tapahtuneen jälkeen. Jos viime kohtaamisella tunnelma oli ollut jännittyneen positiivinen, nyt sitä voitiin kuvailla hämmentyneeksi.
Miten he olivat antaneet asioiden mennä tähän? Miksi he olivat luottaneet sokeasti joihinkin sellaisiin, joita eivät tunteneet ja joiden ainoa meriitti oli näiden ulkopuolisuus ja lahjat?
Jotta enää koskaan tähän ei jouduttaisi, päätettiin perustaa komissio vastaisuuden varalle, ja antaa sille tehtäväksi mm. määritellä sopivat protokollat avaruuslahjojen vastaanottamisessa.
Ei kaikki kuitenkaan ollut häviötä. Laitos joka oli rakennettu muukalaisten avustuksella, jatkoi toimintaansa ilman mitään häiriöitä, taaten energiaa kaikkialle.
Lisäksi nyt ihmiskunta tiesi ettei ollut yksin maailmankaikkeudessa. Nyt kun ensimmäinen kontakti oli muodostettu, mikään ei estänyt uusien luomista. Ehkä ihmiskunta itse voisi lähteä taivaisiin ja luoda näitä kontakteja.
Mutta se on jo toinen tarina.
tiistai 22. joulukuuta 2009
Lentävät lautaset Helsingin yllä, osa 10
Tapahtunut tähän mennessä:
Lentävä lautanen ilmaantui Helsingin ylle. Avaruusaluksesta ilmaantui neljä muukalaista, jotka ilmoittivat haluavansa auttaa maan ihmisiä. Osoituksena tästä he kertoivat rakentavansa voimalähteen, joka ratkoo kaikki maailman energiaongelmat. Näin todellakin tapahtui, ja kaikki odottivat mitä seuraavaksi tulisi tapahtumaan...
- Tahtoisimme nyt auttaa teitä kehittymään henkisesti eteenpäin, koska materiaalinen puoli on hoidettu "laitoksen", kuten teidän kielessänne sitä kutsutaan, kautta.
Näin ilmoitti asiaa kysyttäessä muukalaisten puhemieheksi itsensä esitellyt Norbert.
- Jos se mitenkään olisi mahdollista, yleisö voisi lähettää meille kysymyksiä, joihin vastaisimme parhaamme mukaan minun välitykselläni.
- Nämä kysymys-ja-vastaus-sessiot, tuo lienee oikea termi, voitaisiin lähettää kaikkien medioidenne kautta, jotta ne saavuttaisivat mahdollisimman laajan kosketuspinnan neuvojen tarpeessa oleviin.
Median edustajien mielestä tämä oli loistava idea: noinkin kaukaa tulleilla vierailla on varmasti erilainen näkökulma asioihin (eikä siis pelkästään sen vuoksi että he katselivat meitä taivaista käsin, heh heh, pikku vitsi tähän), ja he varmasti ymmärsivät asioita paremmin kosmisten vaellustensa ja kohtaamistensa vuoksi.
Itse asiassa tämä ei ollut pelkästään loistava idea, tämähän oli JUURI sitä mitä osakeyh---ihmiskunta oli aina kaivannut!
Kävi ilmi että tiedotusvälineet eivät olleet yksin tämän mielipiteen kanssa.
Viestejä tuli niin sähköisesti kuin vanhanaikaisesti, ja innokkaimmat tulivat tuomaan kysymyksensä itse, niin läheltä kuin maailman kaukaisimmilta laidoilta.
Tästä huolimatta Norbert "ehdottomasti pyysi" että heidän vastaus-tuokionsa eivät kestäisi kuin korkeintaan kolme tuntia illassa. He eivät halunneet millään muodoin olla muun laatuviihteen tiellä, ja tokihan heidän oli jossain vaiheessa keskusteltava keskenään siitä, mitä kysyjille vastattaisiin. Tietenkin jos suosio jatkuisi, asiasta voitaisiin keskustella uudestaan.
Ensimmäinen tällainen tilaisuus oli yleisömenestys: katselija-, kuuntelija- ja nettivideon vertaisverkosta ladanneiden lukujen mukaan jokainen maapallon kansalainen näki tapahtuman ainakin 1,7 kertaa (0,3 ajasta vietettiin joko jääkaapilla tai vessassa).
Osa kysymyksistä oli vakavia...
- Kyllä, valon ja varjon käyttö 1800-luvun gobeliineissa oli todellakin hienojakoista.
....osa oli enemmänkin mielipidekysymyksiä...
- Tarinaa olisi voinut tiivistää, henkilöhahmot olisivat kaivanneet enemmän kuin pelkän ulkonäön esittelyn, tapahtumien taustoitusta olisi saanut olla, mutta kaiken kaikkiaan ihan hyvä yritys näin ensimmäiseksi pitkäksi tarinaksi.
...osa kosketti suurta yleisöä...
- Zombien maailmanvalloituksen voi estää hautaamalla kaikki kuolleet tästä lähtien naama alaspäin.
...Ja osa taas ei.
- Ei, sitä ei kannata työntää enää syvemmälle jos tuntuu siltä että jokin alkaa panna vastaan.
Viimeinen osa huomenna...
Lentävä lautanen ilmaantui Helsingin ylle. Avaruusaluksesta ilmaantui neljä muukalaista, jotka ilmoittivat haluavansa auttaa maan ihmisiä. Osoituksena tästä he kertoivat rakentavansa voimalähteen, joka ratkoo kaikki maailman energiaongelmat. Näin todellakin tapahtui, ja kaikki odottivat mitä seuraavaksi tulisi tapahtumaan...
- Tahtoisimme nyt auttaa teitä kehittymään henkisesti eteenpäin, koska materiaalinen puoli on hoidettu "laitoksen", kuten teidän kielessänne sitä kutsutaan, kautta.
Näin ilmoitti asiaa kysyttäessä muukalaisten puhemieheksi itsensä esitellyt Norbert.
- Jos se mitenkään olisi mahdollista, yleisö voisi lähettää meille kysymyksiä, joihin vastaisimme parhaamme mukaan minun välitykselläni.
- Nämä kysymys-ja-vastaus-sessiot, tuo lienee oikea termi, voitaisiin lähettää kaikkien medioidenne kautta, jotta ne saavuttaisivat mahdollisimman laajan kosketuspinnan neuvojen tarpeessa oleviin.
Median edustajien mielestä tämä oli loistava idea: noinkin kaukaa tulleilla vierailla on varmasti erilainen näkökulma asioihin (eikä siis pelkästään sen vuoksi että he katselivat meitä taivaista käsin, heh heh, pikku vitsi tähän), ja he varmasti ymmärsivät asioita paremmin kosmisten vaellustensa ja kohtaamistensa vuoksi.
Itse asiassa tämä ei ollut pelkästään loistava idea, tämähän oli JUURI sitä mitä osakeyh---ihmiskunta oli aina kaivannut!
Kävi ilmi että tiedotusvälineet eivät olleet yksin tämän mielipiteen kanssa.
Viestejä tuli niin sähköisesti kuin vanhanaikaisesti, ja innokkaimmat tulivat tuomaan kysymyksensä itse, niin läheltä kuin maailman kaukaisimmilta laidoilta.
Tästä huolimatta Norbert "ehdottomasti pyysi" että heidän vastaus-tuokionsa eivät kestäisi kuin korkeintaan kolme tuntia illassa. He eivät halunneet millään muodoin olla muun laatuviihteen tiellä, ja tokihan heidän oli jossain vaiheessa keskusteltava keskenään siitä, mitä kysyjille vastattaisiin. Tietenkin jos suosio jatkuisi, asiasta voitaisiin keskustella uudestaan.
Ensimmäinen tällainen tilaisuus oli yleisömenestys: katselija-, kuuntelija- ja nettivideon vertaisverkosta ladanneiden lukujen mukaan jokainen maapallon kansalainen näki tapahtuman ainakin 1,7 kertaa (0,3 ajasta vietettiin joko jääkaapilla tai vessassa).
Osa kysymyksistä oli vakavia...
- Kyllä, valon ja varjon käyttö 1800-luvun gobeliineissa oli todellakin hienojakoista.
....osa oli enemmänkin mielipidekysymyksiä...
- Tarinaa olisi voinut tiivistää, henkilöhahmot olisivat kaivanneet enemmän kuin pelkän ulkonäön esittelyn, tapahtumien taustoitusta olisi saanut olla, mutta kaiken kaikkiaan ihan hyvä yritys näin ensimmäiseksi pitkäksi tarinaksi.
...osa kosketti suurta yleisöä...
- Zombien maailmanvalloituksen voi estää hautaamalla kaikki kuolleet tästä lähtien naama alaspäin.
...Ja osa taas ei.
- Ei, sitä ei kannata työntää enää syvemmälle jos tuntuu siltä että jokin alkaa panna vastaan.
Viimeinen osa huomenna...
maanantai 21. joulukuuta 2009
Lentävät lautaset Helsingin yllä, osa 9
Tapahtunut tähän mennessä:
Lentävä lautanen ilmaantui Helsingin ylle. Avaruusaluksesta ilmaantui neljä muukalaista, jotka ilmoittivat haluavansa auttaa maan ihmisiä. Osoituksena tästä he kertoivat rakentavansa voimalähteen, joka ratkoo kaikki maailman energiaongelmat. Se saatiin rakennettua, ja käynnistettiin. Mitä sitten tapahtui, selviää nyt...
Se oli kaunis unelma.
Idea saasteettomasta, ikuisesta ja kaikille riittävästä energianlähteestä. Ihmiskunta oli kauan etsinyt sellaista, koskaan kuitenkaan löytämättä sitä, aivan kuin se olisi kielletty meiltä ikuisiksi ajoiksi.
Yhtäkkiä, kuin Prometheus joka varasti tulen jumalilta, kaukaa saapuneet muukalaiset toivat tullessaan lupauksen tämän unelman toteutumisesta. Eikä kukaan kysynyt mikä sen hinta oli.
Miksi olisikaan, sitä nimittäin ei ollut.
Laitos, kuten sitä yksinkertaisesti ryhdyttiin kutsumaan (koska sen täsmällinen mekaanis-tieteellinen nimi oli liian kehittynyt ihmiskielelle käännettäväksi muukalaisten puhemiehen Norbertin mukaan) toimi sananmukaisesti kuin unelma.
Se kehitti energiaa koko maailman tarpeisiin, ja se ei tarvinnut mitään muuta kuin tiettyjen nappien ja vipujen vääntämisen yhdestä ainoasta paneelista tietyin väliajoin.
Aluksi tähän tehtävään harkittiin oman ammattilaisen palkkaamista, mutta maailman tiedepiirit tyrmäsivät tämän ehdotuksen täysin.
Näinkin ainutlaatuisen, koko ihmiskunnan poikkitieteellisen skaalan yksittäisen, ja todennäköisesti historiallisesti merkittävimmän läpimurron (koska tietenkään ihan kaikki eivät pidä asioiden yksinkertaistamisesta) ylläpito ei voi olla yhden miehen ja/tai naisen takana! Varsinkaan sellaisen jolla ei ole tarvittavaa tieteellistä koulutusta!
Joten kaikista halukkaista maailman tiedemiehistä - ja naisista kerättiin lista, ja jokainen heistä sai oman jonotusnumeronsa. Tällä tavoin kukin pääsi vuorollaan vastaamaan laitteen toiminnasta.
Ei siis sillä etteikö kaavioiden kehittämisessä, mikroskooppiin tuijottelussa ja Nobelin palkinnon odottelussa olisi omaa viehätystään, mutta se että pääsee vimpaimen kimppuun ja painelemaan nappeja ja vääntämään vipuja...sitä vartenhan kaikki oikeasti alkavat pänttäämään laajaa avaruusfysiikkaa.
Ja kaikki olivat tyytyväisiä, varsinkin laitteen ympärille kehittyneen markkinatalouden edustajat: yhtenä (lasten korville sopivista) esimerkeistä kerrottakoon kuinka nautittuaan vuosikaudet tutkimuskammioissaan mikroaaltoaterioita, ihmisälyn kehityksen parhaimmat edustajat olivat valmiita maksamaan normaalia ihmisälyä loukkaavan summan hattarasta.
Sillä välin kun tiedeyhteisö sai hupinsa painaessaan mm. nappia (lapsia voi yhä olla kuulolla), muu maailma pohti vain yhtä asiaa: mitä nämä ihmeelliset taivaan lähettämät ihmiskunnan pelastajat meille seuraavaksi tarjoavat?
Jatkuu...
Lentävä lautanen ilmaantui Helsingin ylle. Avaruusaluksesta ilmaantui neljä muukalaista, jotka ilmoittivat haluavansa auttaa maan ihmisiä. Osoituksena tästä he kertoivat rakentavansa voimalähteen, joka ratkoo kaikki maailman energiaongelmat. Se saatiin rakennettua, ja käynnistettiin. Mitä sitten tapahtui, selviää nyt...
Se oli kaunis unelma.
Idea saasteettomasta, ikuisesta ja kaikille riittävästä energianlähteestä. Ihmiskunta oli kauan etsinyt sellaista, koskaan kuitenkaan löytämättä sitä, aivan kuin se olisi kielletty meiltä ikuisiksi ajoiksi.
Yhtäkkiä, kuin Prometheus joka varasti tulen jumalilta, kaukaa saapuneet muukalaiset toivat tullessaan lupauksen tämän unelman toteutumisesta. Eikä kukaan kysynyt mikä sen hinta oli.
Miksi olisikaan, sitä nimittäin ei ollut.
Laitos, kuten sitä yksinkertaisesti ryhdyttiin kutsumaan (koska sen täsmällinen mekaanis-tieteellinen nimi oli liian kehittynyt ihmiskielelle käännettäväksi muukalaisten puhemiehen Norbertin mukaan) toimi sananmukaisesti kuin unelma.
Se kehitti energiaa koko maailman tarpeisiin, ja se ei tarvinnut mitään muuta kuin tiettyjen nappien ja vipujen vääntämisen yhdestä ainoasta paneelista tietyin väliajoin.
Aluksi tähän tehtävään harkittiin oman ammattilaisen palkkaamista, mutta maailman tiedepiirit tyrmäsivät tämän ehdotuksen täysin.
Näinkin ainutlaatuisen, koko ihmiskunnan poikkitieteellisen skaalan yksittäisen, ja todennäköisesti historiallisesti merkittävimmän läpimurron (koska tietenkään ihan kaikki eivät pidä asioiden yksinkertaistamisesta) ylläpito ei voi olla yhden miehen ja/tai naisen takana! Varsinkaan sellaisen jolla ei ole tarvittavaa tieteellistä koulutusta!
Joten kaikista halukkaista maailman tiedemiehistä - ja naisista kerättiin lista, ja jokainen heistä sai oman jonotusnumeronsa. Tällä tavoin kukin pääsi vuorollaan vastaamaan laitteen toiminnasta.
Ei siis sillä etteikö kaavioiden kehittämisessä, mikroskooppiin tuijottelussa ja Nobelin palkinnon odottelussa olisi omaa viehätystään, mutta se että pääsee vimpaimen kimppuun ja painelemaan nappeja ja vääntämään vipuja...sitä vartenhan kaikki oikeasti alkavat pänttäämään laajaa avaruusfysiikkaa.
Ja kaikki olivat tyytyväisiä, varsinkin laitteen ympärille kehittyneen markkinatalouden edustajat: yhtenä (lasten korville sopivista) esimerkeistä kerrottakoon kuinka nautittuaan vuosikaudet tutkimuskammioissaan mikroaaltoaterioita, ihmisälyn kehityksen parhaimmat edustajat olivat valmiita maksamaan normaalia ihmisälyä loukkaavan summan hattarasta.
Sillä välin kun tiedeyhteisö sai hupinsa painaessaan mm. nappia (lapsia voi yhä olla kuulolla), muu maailma pohti vain yhtä asiaa: mitä nämä ihmeelliset taivaan lähettämät ihmiskunnan pelastajat meille seuraavaksi tarjoavat?
Jatkuu...
torstai 17. joulukuuta 2009
Lentävät lautaset Helsingin yllä, osa 8
Tapahtunut tähän mennessä:
Lentävä lautanen ilmaantui Helsingin ylle. Avaruusaluksesta ilmaantui neljä muukalaista, jotka ilmoittivat haluavansa auttaa maan ihmisiä. Osoituksena tästä he kertoivat rakentavansa voimalähteen, joka ratkoo kaikki maailman energiaongelmat. Nyt se on valmis...
Joku olisi voinut kuvata voimalähteen sisältävän laitoksen avajaisia termillä "suuren urheilujuhlan tunnelma". Oikeampi termi oli kuitenkin "oikeasti voittajan juhlatunnelma".
Siis sellaista tunnelmaa joka saavutetaan kun urheilija on ensin juhlinut koko eilisen päivän yötä myöten, sitten saapunut suoraan kilpailuun, rikkonut maailmanennätyksen, lähtenyt jatkamaan mikä keskeytyi maailmanennätyksen rikkomisen ajaksi ja antanut valmentajansa huolehtia selityksistä.
Se mikä olisi kestänyt nyky-teknologialla optimististen arvioiden mukaan vuosikymmeniä, oli vienyt lentävän lautasen vierailijoilta ei vuosikymmeniä, ei edes vuosia, vaan kuukausia.
Heidän teknologiansa avulla kaikki maailman energiaverkot oli yhdistetty, ja ne olivat nyt yhtä suurta kokonaisuutta. Hämmentävintä oli että kaiken keskipisteenä oli tämä vaatimattoman näköinen laitos Suomessa. Se kuitenkin oli Norbertin, näiden omituisten mutta ystävällisten muukalaisten puhemiehen mukaan enemmän kuin tarpeeksi.
Viimeinkin oli koittanut tämän laitoksen avaamisen aika.
Koska se sijaitsi Kainuussa, ympärillä oli rajattomasti vapaata tilaa, ja uteliaat olivat saavuttaneet mahdottoman täyttämällä sen ääriään myöten. Tapahtumien keskipisteessä olivat tietenkin valtionjohdon tärkeimmät henkilöt, niin Suomen kuin muidenkin valtioiden. Unohtamatta tietenkään avaruusolentoja, joiden kaikenkattava valkoisuus tuntui tänään normaaliakin läpitunkevammalta.
Tällaisina hetkinä etiketti vaatii että kaikkien on pakko pitää tylsiä ja pitkiä puheita, mutta mikään ei määrää että niitä tulisi tässä käydä läpi. Sitä paitsi kaikkein odotetuin oli joka tapauksessa Norbertin puhe, jonka jälkeen hänen oli tarkoitus käynnistää energialaitos napista painamalla.
- En tunne täysin etikettiänne, joten en aio pitää tylsää ja pitkää puhetta, Norbert aloitti, ja sai spontaanit riemunosoitukset osakseen.
- Se mitä seuraavaksi tapahtuu on pidemmän suunnittelun tulos kuin ehkä kykenette ymmärtämäänkään. Tahdon kiittää teitä kaikkia siihen osallistuneita siitä, että olette mahdollistaneet sen toteuttamisen viimeinkin.
Lisää riemunosoituksia.
- Ennen kuin käynnistän tämän intergalaktisen yhteistyön aikaansaannoksen, muistakaa vain yksi asia: mitä tahansa teemmekin, teemme sen teidän vuoksenne.
Ja hän painoi nappia.
Jatkuu...
Lentävä lautanen ilmaantui Helsingin ylle. Avaruusaluksesta ilmaantui neljä muukalaista, jotka ilmoittivat haluavansa auttaa maan ihmisiä. Osoituksena tästä he kertoivat rakentavansa voimalähteen, joka ratkoo kaikki maailman energiaongelmat. Nyt se on valmis...
Joku olisi voinut kuvata voimalähteen sisältävän laitoksen avajaisia termillä "suuren urheilujuhlan tunnelma". Oikeampi termi oli kuitenkin "oikeasti voittajan juhlatunnelma".
Siis sellaista tunnelmaa joka saavutetaan kun urheilija on ensin juhlinut koko eilisen päivän yötä myöten, sitten saapunut suoraan kilpailuun, rikkonut maailmanennätyksen, lähtenyt jatkamaan mikä keskeytyi maailmanennätyksen rikkomisen ajaksi ja antanut valmentajansa huolehtia selityksistä.
Se mikä olisi kestänyt nyky-teknologialla optimististen arvioiden mukaan vuosikymmeniä, oli vienyt lentävän lautasen vierailijoilta ei vuosikymmeniä, ei edes vuosia, vaan kuukausia.
Heidän teknologiansa avulla kaikki maailman energiaverkot oli yhdistetty, ja ne olivat nyt yhtä suurta kokonaisuutta. Hämmentävintä oli että kaiken keskipisteenä oli tämä vaatimattoman näköinen laitos Suomessa. Se kuitenkin oli Norbertin, näiden omituisten mutta ystävällisten muukalaisten puhemiehen mukaan enemmän kuin tarpeeksi.
Viimeinkin oli koittanut tämän laitoksen avaamisen aika.
Koska se sijaitsi Kainuussa, ympärillä oli rajattomasti vapaata tilaa, ja uteliaat olivat saavuttaneet mahdottoman täyttämällä sen ääriään myöten. Tapahtumien keskipisteessä olivat tietenkin valtionjohdon tärkeimmät henkilöt, niin Suomen kuin muidenkin valtioiden. Unohtamatta tietenkään avaruusolentoja, joiden kaikenkattava valkoisuus tuntui tänään normaaliakin läpitunkevammalta.
Tällaisina hetkinä etiketti vaatii että kaikkien on pakko pitää tylsiä ja pitkiä puheita, mutta mikään ei määrää että niitä tulisi tässä käydä läpi. Sitä paitsi kaikkein odotetuin oli joka tapauksessa Norbertin puhe, jonka jälkeen hänen oli tarkoitus käynnistää energialaitos napista painamalla.
- En tunne täysin etikettiänne, joten en aio pitää tylsää ja pitkää puhetta, Norbert aloitti, ja sai spontaanit riemunosoitukset osakseen.
- Se mitä seuraavaksi tapahtuu on pidemmän suunnittelun tulos kuin ehkä kykenette ymmärtämäänkään. Tahdon kiittää teitä kaikkia siihen osallistuneita siitä, että olette mahdollistaneet sen toteuttamisen viimeinkin.
Lisää riemunosoituksia.
- Ennen kuin käynnistän tämän intergalaktisen yhteistyön aikaansaannoksen, muistakaa vain yksi asia: mitä tahansa teemmekin, teemme sen teidän vuoksenne.
Ja hän painoi nappia.
Jatkuu...
maanantai 14. joulukuuta 2009
Lentävät lautaset Helsingin yllä, osa 7
Muutostyöt maailman energiaverkoston muuntamiseksi alkoivat nopeaan tahtiin.
Ensimmäisenä Kainuussa jo olevaan sähkötehtaaseen tehtiin joitain muutostöitä Norbertin ja hänen kumppaniensa avustuksella.
Muutostyöt menivät teoriassa, ja siten myös käytännössä seuraavasti: joku muukalaisista toi jonkin omituisen näköisen laitteen avaruusaluksesta, Norbert tutki tehtaan kaavakuvaa ja neuvoi minne laite tulisi laittaa, jonka jälkeen joku muukalaisista kävi asentamassa sen paikoilleen.
Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut että kaikki olisi tapahtunut jotenkin salaperäisesti ja salamyhkäisesti. Norbert oli enemmän kuin valmis vastaamaan ihan mihin kysymykseen hänelle esitettiin.
Miksi hän oli ainoa joka tuntui koskaan puhuvan ryhmästä?
- Rotumme uskoo että kunnes meillä on jotain järkevää sanottavaa, on parempi pysytellä hiljaa. Joudun ikävä kyllä itse rikkomaan tätä käyttäytymiskoodia, sillä me emme tahdo kuitenkaan antaa itsestämme epäkohteliasta kuvaa vaikenemalla täysin. Ja olisihan kommunikointi aika vaikeaa ilman puhumistani, eikö?
Tämä sai osakseen hyväksyvää ääntelyä ja murahtelua työmiesten suunnalta, ja he lakkasivat kyselemästä tyhmiä.
Toisinaan insinöörit ja muut nörtti-bändärit, anteeksi, älykkäästä seurasta nauttivat erilaisten tieteiden asiantuntijat kysyivät mitä kukin tehtaaseen asennettu laite oikein tarkalleen tekee?
- Kunpa voisinkin selittää sen toimintaperiaatteen teille, mutta sen funktionaaliset mittakaavat ylittävät, ja tahdon pyytää sananmuotojani anteeksi jo etukäteen, teidän kolmeen ulottuvuuteen rajoittuvan älykkyytenne.
- Ainoat henkilöt, jotka olisivat voineet edes hämärästi hahmottaa laitteiden kokonaisvaltaisen toimintamallin, olivat planettanne ihmiset nimeltään Albert Einstein, Marie Curie ja Nikola Tesla. Siis olettaen että he olisivat lisääntyneet keskenään ja heidän jälkeläisensä olisi saanut molempien yhdistetyn älykkyyden. Ettekö te lisäännykin niin? Ainakin näimme paljon siihen viittaavaa materiaalia tarkkailumme aikana.
Öh, tuota siis...No mutta tietenkin siinä tapauksessa, viisaat totesivat, jos hekään eivät ei olisi ymmärtäneet, mitä mahdollisuuksia meillä on käsittää. Ja hekin lakkasivat kyselemästä tyhmiä.
Jatkuu...
Ensimmäisenä Kainuussa jo olevaan sähkötehtaaseen tehtiin joitain muutostöitä Norbertin ja hänen kumppaniensa avustuksella.
Muutostyöt menivät teoriassa, ja siten myös käytännössä seuraavasti: joku muukalaisista toi jonkin omituisen näköisen laitteen avaruusaluksesta, Norbert tutki tehtaan kaavakuvaa ja neuvoi minne laite tulisi laittaa, jonka jälkeen joku muukalaisista kävi asentamassa sen paikoilleen.
Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut että kaikki olisi tapahtunut jotenkin salaperäisesti ja salamyhkäisesti. Norbert oli enemmän kuin valmis vastaamaan ihan mihin kysymykseen hänelle esitettiin.
Miksi hän oli ainoa joka tuntui koskaan puhuvan ryhmästä?
- Rotumme uskoo että kunnes meillä on jotain järkevää sanottavaa, on parempi pysytellä hiljaa. Joudun ikävä kyllä itse rikkomaan tätä käyttäytymiskoodia, sillä me emme tahdo kuitenkaan antaa itsestämme epäkohteliasta kuvaa vaikenemalla täysin. Ja olisihan kommunikointi aika vaikeaa ilman puhumistani, eikö?
Tämä sai osakseen hyväksyvää ääntelyä ja murahtelua työmiesten suunnalta, ja he lakkasivat kyselemästä tyhmiä.
Toisinaan insinöörit ja muut nörtti-bändärit, anteeksi, älykkäästä seurasta nauttivat erilaisten tieteiden asiantuntijat kysyivät mitä kukin tehtaaseen asennettu laite oikein tarkalleen tekee?
- Kunpa voisinkin selittää sen toimintaperiaatteen teille, mutta sen funktionaaliset mittakaavat ylittävät, ja tahdon pyytää sananmuotojani anteeksi jo etukäteen, teidän kolmeen ulottuvuuteen rajoittuvan älykkyytenne.
- Ainoat henkilöt, jotka olisivat voineet edes hämärästi hahmottaa laitteiden kokonaisvaltaisen toimintamallin, olivat planettanne ihmiset nimeltään Albert Einstein, Marie Curie ja Nikola Tesla. Siis olettaen että he olisivat lisääntyneet keskenään ja heidän jälkeläisensä olisi saanut molempien yhdistetyn älykkyyden. Ettekö te lisäännykin niin? Ainakin näimme paljon siihen viittaavaa materiaalia tarkkailumme aikana.
Öh, tuota siis...No mutta tietenkin siinä tapauksessa, viisaat totesivat, jos hekään eivät ei olisi ymmärtäneet, mitä mahdollisuuksia meillä on käsittää. Ja hekin lakkasivat kyselemästä tyhmiä.
Jatkuu...
sunnuntai 13. joulukuuta 2009
Lentävät lautaset Helsingin yllä, osa 6
- Jos teillä on kysyttävää meiltä, olkaa hyvä ja tehkää se nyt kun olemme kaikki täällä koolla, Norbert sanoi.
Seurauksena oli kysymysten, jatkokysymysten ja vasta-kysymysten tulva, joka ei juurikaan eronnut siitä kuin jos liian monta elefanttia olisi yhtäaikaa pyrkinyt ovesta sisään posliinikauppaan.
Senpä vuoksi seuraavassa tiivistelmä kyselytapahtumasta.
Kysymys: Miksi juuri Suomi?
Vastaus: Koska tämä oli ainoa maailmanne maa, jossa avaruuden muukalaisilla ei ole huonoa mainetta anaali-luotainten käytön takia. (syvä hiljaisuus) Se oli lingvistinen vitsi eli "tsoukki", kuten te ymmärtääkseni sanotte (helpottunutta naurua, paitsi yhdeltä amerikkalaistoimittajalta).
Valitsimme Suomen koska se tarkkailumme perusteella täytti kaikki olennaiset kriteerit: se on puolueeton, teknisesti ja logistisesti tarpeeksi kehittynyt ja siinä on tarpeeksi tyhjää tilaa.
Kysymys: Tyhjää tilaa?
Vastaus: Jos haluamme auttaa teitä, meidän tulee perustaa tukikohta, josta käsin voimme levittää teknologiamme ulottumaan kaikkialle maailmaan. Emme tarvitse muuta kuin yhden pääsilmun, josta voimme laajentaa ympäri planettaanne.
Kysymys: Tuota...meidän keskuudessamme on niitä, jotka ovat nähneet, ja emme siis millään tavoin anna ymmärtää että TE olisitte sellaisia, herra paratkoon, ei, siis jotkut ovat nähneet elokuvia joissa maapallolle saapuu ulkoavaruuden muukalaisia, jotka siis saapuvat tänne ja sitten tuota siis niin aluksi ovat ystävällisiä, mutta oikeasti haluavatkin syödä meidät tai työntää anaali-luotainta siis osoittautuvatkin kaikkea muuta kuin ystävällisiksi, ja niin siis tuota kysymys joo...
Vastaus: Me olemme rauhanomainen ryhmä. Aluksellamme ei ole aseita ja emme "syö" kuten te ymmärrätte syömisen. Yhteytämme energiaa kerran sadassa vuodessa ja se riittää meille. Ja kuten totesin aiemmin, emme harrasta mainitsemaanne "toimintaa", älkää huolestuko. Paitsi tietenkin jos haluatte (kaikki perääntyivät niin yhtenäisesti, että näytti siltä kuin maa olisi venynyt puoli metriä. Tarkemmin: kaikki paitsi yksi amerikkalaistoimittaja joka hymyili omituisesti.)
Kysymys: Miten aiotte tehdä seuraavaksi?
Vastaus: Aiomme keskustella asiantuntijoidenne kanssa siitä, kuinka saisimme mahdollisimman pikaisesti aluksessamme olevan teknologian sulautettua omaan teknologiaanne, ja siten aloitettua uudistustyömme elämänne saamiseksi samalle tasolle kanssamme.
Jatkuu...
Seurauksena oli kysymysten, jatkokysymysten ja vasta-kysymysten tulva, joka ei juurikaan eronnut siitä kuin jos liian monta elefanttia olisi yhtäaikaa pyrkinyt ovesta sisään posliinikauppaan.
Senpä vuoksi seuraavassa tiivistelmä kyselytapahtumasta.
Kysymys: Miksi juuri Suomi?
Vastaus: Koska tämä oli ainoa maailmanne maa, jossa avaruuden muukalaisilla ei ole huonoa mainetta anaali-luotainten käytön takia. (syvä hiljaisuus) Se oli lingvistinen vitsi eli "tsoukki", kuten te ymmärtääkseni sanotte (helpottunutta naurua, paitsi yhdeltä amerikkalaistoimittajalta).
Valitsimme Suomen koska se tarkkailumme perusteella täytti kaikki olennaiset kriteerit: se on puolueeton, teknisesti ja logistisesti tarpeeksi kehittynyt ja siinä on tarpeeksi tyhjää tilaa.
Kysymys: Tyhjää tilaa?
Vastaus: Jos haluamme auttaa teitä, meidän tulee perustaa tukikohta, josta käsin voimme levittää teknologiamme ulottumaan kaikkialle maailmaan. Emme tarvitse muuta kuin yhden pääsilmun, josta voimme laajentaa ympäri planettaanne.
Kysymys: Tuota...meidän keskuudessamme on niitä, jotka ovat nähneet, ja emme siis millään tavoin anna ymmärtää että TE olisitte sellaisia, herra paratkoon, ei, siis jotkut ovat nähneet elokuvia joissa maapallolle saapuu ulkoavaruuden muukalaisia, jotka siis saapuvat tänne ja sitten tuota siis niin aluksi ovat ystävällisiä, mutta oikeasti haluavatkin syödä meidät tai työntää anaali-luotainta siis osoittautuvatkin kaikkea muuta kuin ystävällisiksi, ja niin siis tuota kysymys joo...
Vastaus: Me olemme rauhanomainen ryhmä. Aluksellamme ei ole aseita ja emme "syö" kuten te ymmärrätte syömisen. Yhteytämme energiaa kerran sadassa vuodessa ja se riittää meille. Ja kuten totesin aiemmin, emme harrasta mainitsemaanne "toimintaa", älkää huolestuko. Paitsi tietenkin jos haluatte (kaikki perääntyivät niin yhtenäisesti, että näytti siltä kuin maa olisi venynyt puoli metriä. Tarkemmin: kaikki paitsi yksi amerikkalaistoimittaja joka hymyili omituisesti.)
Kysymys: Miten aiotte tehdä seuraavaksi?
Vastaus: Aiomme keskustella asiantuntijoidenne kanssa siitä, kuinka saisimme mahdollisimman pikaisesti aluksessamme olevan teknologian sulautettua omaan teknologiaanne, ja siten aloitettua uudistustyömme elämänne saamiseksi samalle tasolle kanssamme.
Jatkuu...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
