Työkuviot uusiksi

Roskapostien otsikot ovat muuttuneet mielenkiintoisimmiksi.

Tuleehan sieltä edelleen alan klassikoita eli "v.i.a.g.r.a", "Nympho trailerpark trash nurse-student in oral exam!" ja "dear Mr. Mielenkiinnotonta, I have these Nigerian black dollars" jne.

Mutta (ainahan näissä jutuissa on mutta) viimeaikoina otsikointi on muuttunut.

Olen nyt saanut mm. postia jonka otsikkona on ollut "You have the key to her bedroom in your pants" sekä "Dance in the sheets all night".

Vau.

On mahdollista että jossain roskapostien kuningasmaassa, eli esim. Kiinassa on viimeinkin siirrytty Elviksen ja Maon kuuntelusta 80-lukulaiseen tukkaheviin, ja napattu sieltä parhaimmistoa säkeistöistä (varsinkin tuo "sinulla on avain hänen makuuhuoneeseensa housuissasi" kuulostaa jotenkin NIIN tutulta...).

Tätä teoriaa tosin sotkee tuo "tanssi lakanoissa koko yö".

Jotenkin en pysty kuvittelemaan metri kertaa metri kertaa 30 senttiä kokoista tukkaa, jonka alla on ylävartalo paljaana kirkuva (nahkahousut ovat niin tiukat, että koko maailma on paitsi hänen gynekologinsa, myös iholääkärinsä, sillä housut syrjäyttivät juuri orvaskeden ihon uloimmaisempana kerroksena. Annan teidän itse päättää kumpi näistä aiheuttaa enemmän kirkumista) hevi-miestä laulamassa "tanssista lakanoissa".

Sen sijaan mieleen tulee jokin Harlekiini-rakkausromaani, jossa sankaritar monien koettelemusten ja yritysten jälkeen viimein saa unelmiensa Fabion, ja viimeinen lause on "iltahämärä kätki heidät maailmalta, ja kenenkään muun näkemättä he tanssivat lakanoissa koko yön".

Eli joku kirjallisuuden opiskelija päätti että hänen kykyjään voisi käyttää muuhunkin apuraha-hakemusten täyttämiseen, siitä blogissa kertomiseen sekä satunnaisen Harry Potter-fanifiktion tuottamiseen.

Tästä pääsemmekin päivän varsinaiseen aiheeseen: mitä jos kerrankin ajateltaisiin luovasti ihmisiä työllistettäessä?

Otetaan nyt esimerkiksi kaikkien kaikissa kolmessa maailmasodassa taistelleiden, karamelliä ensimmäisen kerran 20-25-vuotiaana saaneiden ja itse aikoinaan kerrostalokolmionsa rakentaneiden kolumnistien suosikki-inhokki-koulukkaat, eli tanssijat.

Tanssijat...tanssivat.

Jos tuolla ei kerjätä senkkaa nenästä sellaisilta henkilöiltä, jotka kokevat tanssiinkutsun olevan edelleenkin AINOA asia mitä ennen papin aamenta voi tehdä, ja sen jälkeen ei sitten juurikaan enää, niin en sitten tiedä millä (ja kaikki käytännöllisen filosofian opiskelijat nyt hys-hys).

Tämä on tietenkin hyvin kapea-alainen näkemys. Itse asiassa tanssijat kertovat liikkeillään tarinaa, joka on fyysistä runoutta muuten niin staattisessa, liikkumattomassa maailmassa.

Okei, ennen kuin tekin alatte miettiä että "mitä ihmeen konkreettista hyötyä tuosta on?!" kerron ideani.

Tiedätte ensitanssijat? Eli diskoissa voi olla ihmisiä, jotka tanssivat jossain korokkeella, ja ylläpitävät tunnelmaa sekä näyttävät muille mallia.

Ehdotukseni: esikävelijät.

Nämä henkilöt omalla käytöksellään johdattaisivat ihmiset oikeisiin rytmi-ryhmiin, eli hitaammin ja nopeammin kulkeviin.
Ehkä parempi termi esikävelijän sijaan olisi paimenkävelijä: nämä sulavien liikkeiden ja koreografian ammattilaiset osaisivat ketään ärsyttämättä ja huomiota herättämättä nopeuttaa normaalia kävelyliikennettä.

Uutisissa (esim. Taloussanomissa) on kerrottu maisteri-tulvasta, eli kuinka yliopistoista on valmistunut taas ennätysmäärä maistereita.

Maisterit siis tekevät...maisterit ovat tietysti...oikeastaan sillä ei ole väliä.

Maistereiden tapauksessa tärkeämpää on se mitä he ovat joutuneet tekemään kuin mitä he tulevat tekemään.

Maisterit joutuneet läpikäymään tulikokeen, vesikokeen ja tulivesikokeen lukemalla, lukemalla ja vielä kerran lukemalla läpi teoksia, joita luetun ymmärtämiseen syvemmälle menneiden lukupiirien parissa kutsutaan nimellä "TODELLINEN pimeyden sydän".

Tämän jälkeen mikään ihmisen, miljoonan apinan miljoonan vuoden aikana tai Salattujen elämien käsikirjoittamien tuottama tekstimateriaali ei ole ongelma.

Siksi onkin harmi että maistereista niin usein tulee eksteriöörin pinnanmuodostuksen status quon renessanssin restorointi (=siivoaminen).

Miksi heistä ei voisi tulla selittäjiä?

Käsi pystyyn kuka ei ole lukenut ihan minkä tahansa valtion ihan mitä tahansa julkaisemaa lomaketta, joka on saanut huutamaan sille ihan mitä tasansa.

Tietenkin meillä on avuliaita asiakaspalvelijoita luukuilla erinäisissä virastoissa, mutta selittämisen lisäksi heidän myös pitää tehdä niin paljon muuta, eikä aika oikein riitä mihinkään ja vatsahaavahan siitä seuraa -> sairaslomaa -> yksi vähemmän selittämässä.

Ratkaisu on niin yksinkertainen: palkataan sinne näitä työttömiä maistereita selittämään ihmisille mitä tarkoittaa esim. "vuositulotukikuukaudeksi ei lasketa kuukautta, jolta opiskelija on oikeutettu vain opintolainan valtiontakaukseen." (lähde: Kela)

Kaikki voittavat.

Vielä viimeinen ehdotus.

Mitä tehdä näille kaikille toimittajille joita Suomi on pullollaan? Ei niille kaikille riitä kolumnia jossa kertoa kerrostalokolmion rakentamisesta omin käsin.

Hyvän toimittajan merkki on se, että hän jaksaa kuunnella ja olla kiinnostunut haastateltavastaan, vaikka tämä ei olisikaan toimittajan mieleen tai vaikka tämä puhuisikin toimittajan mukavuus-alueen ulkopuolisista asioista.

Eivätkö he olisi loistavia kasvavan, kronologisesti ansioituneiden kansalaisten virkeyden ylläpitämiseen? Toimittajat jaksaisivat kuunnella, ynähdellä oikeissa paikoissa, esittää kiinnostunutta kuullessaan lypsämisjuttuja ja osaisivat heitellä jatkokysymyksiä.

Laitetaan siis porukka tekemään työtä jolla on merkitystä.