Minulla olisi vain kaksi kysymystä viikon aluksi.
1. Miten tulee toimia tilanteessa, jossa ensimmäistä kertaa elämässään ( ja näillä todennäköisyyksillä, lakeuksilla ja hartiavoimilla viimeistä kertaa) pääsisi harrastamaan kahta asiaa, mutta se vaatisi omalta mukavuusalueelta poistumista, joskin osa minusta pitää ajatuksesta siinä määrin, että se on jo hiukan...pelottavaa?
2. Tietääkö joku miten Universumille saisi yhteyden, jotta sille voisi ensinnäkin ilmaista kiitollisuutensa viimeaikaisista tapahtumista, toisekseen miten paljon ei pidä sen huumorista ja lopuksi vielä kysyä että mitä se oikein minusta haluaa? Mitä ihmettä se oikein haluaa? Mitä?!
Kiitos, siinä kaikki.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
5 kommenttia:
Uuu! Kuulostaa mainiolta. :D
Unohdat sen mukavuusalueen, (vihaan koko termiä) otat ihan vaan pienen hiiren loikan oikeaan suuntaan ja annat tuulen viedä.
Universumia ei tarvitse erikseen kiitellä, ne tietää kyllä. ;D
Lykkyä!
No hei Timo
nykkö pukkaa sitten jo ovista ja ikkunoista? Kuule, jos ite mättää lautaselle, niin sitten se on syötävä.
Wooper: Kiitos :)
Jos tämä menee puihin, teen kuten lupasin eilen kaverilleni eli ryyppään viikon, tai sitten muutan munkkiluostariin, tai sitten vietän koko kesälomani Pattayalla munkkiluostarin vieressä ryypäten.
Voitte vain kuvitella mitä juttuja sieltä syntyisi blogattavaksi.
Zepa: Täh? Miten joku saattoi nähdä nerokkaan salanimen käyttöni läpi?!
...Eikun siis...entschuldige sie bitte, me no habla finlais. Que hora es?
Ja täältä vastattiin suunnilleen,että jos ryyppäisi luostarissa ensin, ei voi enää pettyä,koska se osa-alue on jo vallattu :D
Iitukka: Nyt sitten kaikki tietävät, että mikäli merkintöihini tulee ensi kesänä ihan yllättäen sellainen 1-7 kk kestävä tauko(en tiedä onko työnantajani tarjoama kuntoutus Betty Ford-klinikalla vai enemmän kallellaan "suljetaan kylmään kellariin hammasharjan, taskulampun ja sankon kanssa"-tyyliin) niin meikäpoika on...no oikeastaan Iitukka sanoikin jo sen ;)
Lähetä kommentti