6 sattumanvaraista asiaa minusta

Kantapöytä-blogissa minut haastettiin kertomaan kuusi satunnaista asiaa itsestäni.

1. En hallitse ihmisenä olemisen pelisääntöjä.

Ei, en ole ulkoavaruudesta saapuvan, tulevien hallitsijoidenne ensimmäisen hyökkäysaallon salaa maapallolle sijoittama tiedustelija. Toisaalta jos olisin, eikö helpoin tapa hälventää epäilyksiä tästä olisi sanoa noin suoraan?

Noh, se vitsailusta ainakin kunnes muut saapuvat. Tarkoitan että en ymmärrä kaikkia pikku nyansseja ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Kadehdin muita ihmisiä jotka joko näyttävät tuntevan pelisäännöt tai sitten he tietävät minne lunttikortit on kätketty.

Jos käytökseni tuntuu omituiselta, niin se johtuu että paremman käsikirja-lähdemateriaalin puutteessa olen ammentanut omat käsitykseni supersankari-sarjakuvista ja tv:stä (eli sen vuoksi saatan saapua paikalle pikkuhousut farkkujen päällä ja lukittaudun vessaan "vaatteiden vaihtoa" varten")

2. Tykkään katsella asioita ulkopuolelta

Ulkopuolisuudesta on toisinaan hyötyä. Koska en käsitä monia asioita, voin kysyä muilta mikä niiden funktio on? Heistä tämä on yleensä hauskaa; ihmiset jossain vaiheessa aina ryhtyvät ottamaan asioita itsestäänselvyytenä, ja unohtavat mitä ne alunperin olivat.

Kun sen kertoo heille, oikean totuuden ja hyväksytyn totuuden välinen ristiriita aiheuttaa psykologisen reaktion, joka purkautuu yleensä nauruna ( ainakaan viime aikoina en ole juurikaan joutunut kuulemaan "tuolla se on, ottakaa se kiinni!")

3. Vaikka olen oikeakätinen, teen asioita mielelläni vasemmalla kädellä

Lapsena kun vielä käytin rannekelloa, pidin sitä aina oikeassa kädessäni. En ymmärtänyt mikä pointti oli pitää kelloa siinä kädessä, jota et muuten käytä aktiivisesti.

Useampi vuosi sitten kuulin vasuria käyttävältä kaveriltani, että hän käyttää mielellään oikeaa kättään, ihan vaan sen tuoman haasteen vuoksi ja kehittäähän se aivoja eri tavalla.

Päätin itse kokeilla vasenta kättä tietokonehiiren ohjaukseen, ja alkuhankaluuksien jälkeen olen oppinut pitämään vasenta luontevampana ohjauskätenä.

Jos nyt jotain negatiivista on sanottava, niin jostain syystä vasemman käden motoristen kykyjen kehittymisen myötä olen alkanut unohtamaan sanoja. Sen sijaan olen alkanut muistamaan paremmin numeroita.

Arkielämässä tämä näkyy siinä, että äsken yritin muistella termiä "vuodenajat", mutta parasta mihin kykenin oli "luonnonajat".
Lisäksi olen kerran käyttänyt lauseessa "onpas ironista" sijaan "onpas Alanis Morissettea" (siis johtuen hänen kappaleestaan "Ironic").

Mutta muistan piin arvon jo kuuden numeron verran, eli kaipa tämä on sitten sen arvoista.

4. Jos voisin, vaihtaisin verbaalilahjakkuuteni ihan mihin muuhun kykyyn

Ehkä en koskaan tule koskaan kirjoittamaan Suurta Suomalaista Blogimerkintää, mutta kai me kaikki voimme myöntää että kykyni sanoa kymmenellä tuhannella sanalla sama, mikä muilta vie 5-10 kirjainta, on osoitus ainakin jostain.

Ikävä kyllä verbaalilahjakkuus on ihmiskykyjen joukossa kaikkein raadollisin. Kaikki muut tietyllä kyvykkyydellä siunatut henkilöt kykenevät tulemaan toistensa kanssa toimeen.

Olet hyvä silmän ja käden yhteiskoordinaatiossa? Tervetuloa Suomen jousiampujain liittoon.

Osaat käytännön läheistä avaruudellista hahmottamista ja sen soveltamista? Astu neulojien alati kasvavaan lämminhenkiseen blogiyhteisöön.

Osaat kirjoittaa hyvemmin kuin muut? Joo kato kyllä me MUUTEN otettaisiin sut mukaan meidän leikkiin, mutta kun sun eeppisen kerronnan keinot eivät ole meidän mielestä "sillä tasolla".

Lähes kaikki osaavat puhua ja kirjoittaa. Se että osaat mielestäsi kirjoittaa HYVIN on sama kuin huutelisit keskustorilla että vesi on märkää.

Epäonnekseni kykyä nauttia kahvia ei varmaan lasketa myöskään lahjakkuudeksi.

5. Minä muistan sellaista mitä en halua ja tiedän asioita joita en tahdo

Noin totesi Cicero aikoinaan, ja hän oli niin hyvin oikeassa.
Muistan edelleen joskus hyvin, hyvin, hyvin, kauan sitten tyhmyyttäni tai ajattelemattomuuttani tai edes minusta riippumattomista syistä tapahtuneita tai tekemiäni ns. tyhmiä juttuja.
Enkä pysty koskaan korvaamaan niitä.
Se masentaa välillä hyvinkin paljon.

6. Pidän pienistä ja yksinkertaisista asioista

Suosin pieniä tarinoita suurten romaanien sijaan (huolimatta omasta kirjoitustyylistäni) ja pidän pienistä mikrotason faktoista makro-kokonaisuuksien sijaan.

Suurin osa tapahtumista ja asioista saa kuitenkin alkunsa jostain mitättömänä tai vähäpätöisenä pidetystä. Näiden tietäminen auttaa ymmärtämään laajempaa kokonaiskuvaa ja käsittämään kaiken takana olevaa laajempaa kaavaa.
--------------------------------------
Ja säännöt tälle meemille olivat:
1. Link to the person who tagged you. / Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Post the rules on your blog. / Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Write six random things about yourself. / Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Tag six people at the end of your post and link to them. / Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Let each person know they have been tagged and leave a comment on their blog. / Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Let the tagger know when your entry is up. / Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.

Ikävä kyllä kaikki tuntemani henkilöt on jo linkitetty, joten minun osaltani tämä jää tähän, mutta jos unohdin jonkun, niin tästä saa ottaa itselleen haasteen ja anteeksipyyntön koska olin unohtanut hänet.