Antakaa ahneudelle mahdollisuus

Ahneus on saanut viime aikoina tarpeettoman huonon maineen.

Tämä johtuu täysin siitä että ahneus sekoitetaan yleisesti himoon.

Näiden kahden termin yhdistäminen on kuitenkin sama kuin sanoisi että "sosialismi ja kommunismi ovat sama asia" (normaalilukijoilleni) tai että "Kiira Korpi Eevan asussaan ja Kiira Korpi alasti ovat sama asia" (teille googlen käyttäjille).

Mikä on näiden erona? Otetaan esimerkkinä vaikka Aku Ankasta tuttu Roope-setä.

Moni voi luulla että hän on ahne, koska hankkii koko ajan lisää rahaa vaikka hänellä onkin sitä jo useampi fantastiljardi.

Roope ei oikeasti ole ahne, vaan hän himoitsee rahaa; hän on säilyttänyt ensimmäisen kolikkonsa, hän ei säilytä kolikoitaan pankissa vaan tarkoin vartioiduissa holveissa ja hän rypee kolikoissa.

Vaihtakaa sanan "kolikoita" tilalle "internet-porno" ja meillä on eksentrisen maxi-miljardöörin esikuvan sijaan todella kieroutuneen persoonallisuuden oppikirja-esimerkki (lisäksi opitte että mikä tahansa on sairasta vain, jos köyhät harrastavat sitä).

Sitä on himo.

Onko ahneutta sitten se, kun amerikkalaisen Merrill Lynch-pankin toimitusjohtaja John Thain kalusti uutta toimistoaan mm. 28 000 dollarin verhoilla? Siis samanaikaisesti kun pankki pyysi tukea Yhdysvaltain hallitukselta ja irtisanoi tuhansia työntekijöitään?

Ei, se on vain tyhmää.

Bling-blingin käyttäjät eli Pirkko-pojat eivät käsitä, että sinä hetkenä kun pukivat korun, jota yksikään tajuissaan/ ei aseella uhattu/ järjissään oleva nainen ei käyttäisi, tai he hankkivat koreamman toimiston kuin heidän pomollaan on, jotain tapahtui.

He saapuivat huomaamattaan juuri "Tulevaisuuden ennuste ei ole kovinkaan hyvä"-vyöhykkeelle (paitsi jos he ovat rikkaita).

Oikeaa ahneutta on haluta ja käyttää sitä, mikä kuuluu teille.

Itse asiassa maailma oli parempi paikka, jos ahneutta olisi enemmän.

Ei olisi ensinnäkään maita, jotka voisi uudessa maailmankartassa nimetä suoraan massiviiseksi halpatehdas-alueeksi. Ihmiset siellä olisivat ahneita, ja vaatisivat että heille tulee maksaa vähintään yhtä hyvää palkkaa kuin muuallakin. Joten tuotantoa olisi turha siirtää sinne.

Eipä silti, meillä ei olisi halpatuotteita, sillä ihmiset olisivat sen verran ahneita, että haluaisivat vain laatutuotteita, koska he ovat sen mielestään ansainneet.

Työttömiä olisi vähemmän, sillä työnantajat olisivat ahneita työvoiman perään ja tietenkin osaavan työvoiman tuottaman voiton perään.

Työntekijät olisivat ahneita kunnon palkan perään, sillä kuten todettua, he ahnehtisivat laatuotuotteita, jotka maksavat. Tämä tietenkin lisäisi tuotteiden kysyntää, mikä lisäisi työtä. Oikea ahneuden oravanpyörä siis.

Ihmiset käyttäisivät enemmän vapaa-aikaa hyödyllisesti, sillä hitto vieköön he ovat mielestään ansainneet sen.

Maailmanlaajuisesti sotia olisi huomattavasti vähemmän. Ahneet ihmiset laskisivat, paljonko sotatoimet maksaisivat kokonaisuudessaan ja miten rauhallinen kanssakäynti toisten kanssa tuottaisi. Samoin muista huolehdittaisiin paremmin, sillä ahneus rakastaa seuraa jota ahnehtia.

Yrittäkää siis olla ahneita (paitsi jos olette jo rikkaita).