You're Ulysses!
by James Joyce
Most people are convinced that you don't make any sense, but compared
to what else you could say, what you're saying now makes tons of sense. What people do
understand about you is your vulgarity, which has convinced people that you are at once
brilliant and repugnant. Meanwhile you are content to wander around aimlessly, taking in
the sights and sounds of the city. What you see is vast, almost limitless, and brings you
additional fame. When no one is looking, you dream of being a Greek folk hero.
Take the Book Quiz
at the Blue Pyramid.
"Useimpien mielestä puhut aivan sekavia, mutta verrattuna siihen mitä voisit sanoa, puheesi ovat hyvinkin järkeviä."
Just niin! ...Eikun siis niinku mitä häh?
Ja jottei tuo nousisi päähän:
You're an Aphid!
In the grand scheme of things, you are really quite small and
insignificant. In fact, even from a more local view, you have little to offer.
Few have heard of you, and even fewer care to actually look at you if they can
help it. You never seem to get invited to garden parties, or gardens, or parties,
for that matter. Nevertheless, you know deep down that you're part of a huge
society of equally insignificant folks. Together, you have strength in numbers
and can unite to take down almost anything green! Just try not to be such a
pest.
Take the Animal Quiz
at the Blue Pyramid.
4 kommenttia:
"You're a Ladybug!
Most people assume you're female upon seeing you, even though you might very well be male. Don't let this gender-bending get you bent out of shape, though... you just happen to exhibit the quiet dignity and soft demeanor that people associate with the feminine side of things. Your favorite fruit is the watermelon. For some reason, people think it's fun to sing about horrible things happening to you and your family."
-T2, JI
Markiisi: Kaikille teille tiedoksi, jotka siis ette tunne Markiisia, että tämä on hauskaa vain ja ainostaan koska se on totta.
Just ehdin haukkua tuon ensimmäisen testilön, mutta sullahan se osui ihan kohdalleen. Välillä sitä ihmettelee, miten joku voikin keksiä niin paljon sanottavaa yhdestä pienestä hetkestä. Ja niinku koitapa ite lukea Mielenkiinnottoman viimeisin postaus kahvitauolla - ei vaan onnistu, vaikka lukunopeus olis 80sivua/h. ;)
Alcinoe: Kiitos, tavoitteenani onkin olla oman sukupolveni "paljon melua tyhjistä arkipäivän asioista"-kirjailija. Uskoisin että tällä menolla vuoteen 2012 mennessä olen syrjäyttänyt Kalle Päätalon asemastaan (:jää odottamaan ensimmäistä "meidän Kallea ei saa haukkua!"-rynnäkköä:).
Kirjoituksieni pituushan on suoraan verrannollinen kahvitaukoon, siis omaani. Kirjoittelen vain kahvitauoillani, joita häiritsevät välillä työtauot.
Koen myös suunnatonta yhteenkuuluuvuuden tunnetta Pierre de Fermatia kohtaan: minullakin olisi loistavia oivalluksia ja todistuksia matemaattisista ongelmista, mutta ikävä kyllä internetin tilanpuute johtaa siihen että niiden kirjoittamiseen ei ole tilaa :huokaus:
Lähetä kommentti