perjantai 22. helmikuuta 2008

Maailma kahvikupissa

(Tarkennuksena otsikkoon: se ei viittaa mitenkään siihen, että minulla olisi kahvikupissani maailma. Nuori, kehittyvä universumi on turvassa lasipurkissa, jota säilytän kylmävarastossani.)

Maailmanmuutosten hallinta on aika hitsin vaikeaa.

Perhosen siivenisku Amazonilla saa aikaan vehnänhinnan laskun maailman pörsseissä.

(Sana kaduilla kertoo erään pörssin palkkaamasta, taistelujen koulimista palkkasotilaista koostuvasta eliitti-iskuryhmästä. Näille annettiin aikoinaan vain yksi tehtävä: "tuokaa sen /&%¤"():n perhosen pää."
Kukaan ei ole kuullut heistä sen jälkeen kun he saivat ennakkopalkkionsa ja lähtivät matkaan.

Tästä pelästyneenä kukaan ei ole tämän jälkeen ollut niin tyhmänrohkea, että olisi lähettänyt ketään SITÄ perhosta vastaan.)

Jonkin sortin ennustamista on pyritty suorittamaan muuttujien ja tekijöiden avulla. Tässä on tietenkin onnistuttu tiettyyn pisteeseen asti, mutta lopulta kaaos on vienyt voiton.

(Lyhennelmä tuon linkin takaa löytyvästä jutusta, ja selitys miksi säätiedotukset ovat mitä ovat: Edward Lorenz oli ensimmäisiä sääennusteiden tekijöitä. Hän havaitsi että meteorologien käyttämä tietokone pyöristi laskuissa luvut kolmeen desimaaliin.

Kun luvut pyöristettiin takaisin alkuperäisiin arvoihin, niiden tuottamat sääolosuhteet pitkällä tähtäimellä muuttuivat huomattavasti.

Tämä on yksi syy siihen miksi tarkkoja, pitkän ajan sääennusteita ei voida tällä hetkellä aikaansaada.)

Ihmiset ovat kuitenkin helpompia kuin korkeapaineet.

Psykologia perustuu periaatteessa siihen, että N määrä ihmisiä on toiminut tavalla Y, kun heitä on tökitty kepillä tarpeeksi kauan.

Näin ollen luulisi olevan helppoa keksiä yhteinen tekijä, jolla ihmisiä voitaisiin hallinnoida.

Hengittäminen, juominen ja nukkuminen ovat aika yleisiä tapoja kaikille hengissäoleville hiilipohjaisille elämänmuodoille.

Happi on aika huono asia säännöstelyä ajatellen, nukkuminen on yliarvostettua...juominen jää.

Mutta mikä voisi olla sellainen maaginen jumalten nektari, joka saisi aikaan haluamamme lopputuloksen, eli jonkinlaisen järjestyksen kaaokseen?

Kahvi.

Mitä jos kahvi julistettaisiin maailmanlaajuiseksi oletusjuomaksi?

Ensinnäkin sen taloudelliset vaikutukset olisivat huomattavat. Kahvi selviytyy aika karuissa olosuhteissakin, ja sitä on helppo viljellä.

Viime aikoina ongelmia ovat aiheuttaneet kahvinpapujen hinnanlasku, ja siten kahvintuottajien elintaso on myös kokenut laskun. Jos kaikki maailman ihmiset oppisivat juomaan kahvia, tähän tietenkin tulisi muutos.

Perustavaa laatua olevat tekijät olisivat kuitenkin etologisia.

Kahvinjuojien käyttäytymisessä on tietty kaava.

1. Vaihe: ennen kahvia
- Ärtynyt.
- Ilmaisee itseään alkukantaisilla murahduksilla.
- Lähestyttävä varoen.

2. Vaihe: kahvinjuonnin aikana
- Vähemmän ärtynyt.
- Ilmaisee itseään kaksi-tavuisilla sanoilla ja elehtien.
- Niin kauan kuin kukaan ei tule kahvin ja sen juojan väliin, kenelläkään ei ole hätää.

3. Vaihe: kahvinjuonnin jälkeen
- Normaali
- Ilmaisee itseään normaalitasollaan.
- Rakastaa maailmaa ja kaikkia siinä olijoita kofeiinin aiheuttaman huuman aikana.

4. Vaihe: kahvin aiheuttaman huuman loputtua
- Huomattavan ärtynyt
- Kykenee vain toistelemaan "kah-vi-a", uudelleen ja uudelleen
- On liian kiireinen imeskellessään suodatinpussia, että olisi vaaraksi kenellekään.

5. Vaihe: kahvin uudelleensaaminen
- Sama kuin 3. vaiheessa, mutta sillä poikkeuksella että on hiukan epäluuloisempi muita kohtaan, sillä nämä saattavat juoda hänen kahvinsa.

Kun nämä vaiheet tiedetään, on helpompi kontrolloida ihmisiä ja tietää milloin keskustella asioista.
Esim. rauhanneuvottelut kannattaisi ajoittaa jonnekin 2-3 vaiheiden tienoille.

Silloin se, kuka oikeastaan joukkomurhasi ketä/missä/milloin, on oikeastaan aika irrelevantti yksityiskohta sen rinnalla, kuinka pehmeä aromi mokassa on.

Kun kaikki maailman kansat toimisivat suunnilleen edellämainitun viiden vaiheen sykleissä, kaikki olisi huomattavasti helpompaa.

Tietenkin olisi joitain teetä juovia kansakuntia, jotka jouduttaisiin uudelleenkouluttamaan, mutta suuret muutokset ovat aina vaatineet uhrinsa.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hmmm. Jospa Hari Seldon olisi tämänkin keksinyt eikä omistanut elämäänsä psykohistorialle, olisi elämä Säätiössä ollut paljon helpompaa.

Luultavasti tämänkin asian lopullinen monimutkaisuus johtuikin siitä, että robotit eivät juo kahvia.

T kirjoitti...

Suomi voisi olla Terminus, paitsi tiedemiesten sijaan tietenkin koko lafka olisi täynnä kahvinjuojia.

Miten saisimme robotit nauttimaan kahvista? Kahvi olisi niistä vain kahvipapujen läpi suodatettua kuumaa vettä.

Ehkä voisimme alkaa kutsumaan moottoriöljyä robotti-kahviksi, ja veloittamaan tällaisesta harvinaisuudesta extraa.

Onneksi Asimov ei täällä lukemassa näitä ajatuksia ;)

Marinadi kirjoitti...

Erinomaisuutta tähän blogiin.

Ninni kirjoitti...

Jotenkin tämä toi mieleen ajatuksen, joka itselläni oli tupakkalain suunnittelun aikoihin; sarjakuva, jossa maailma ajautuisi kaaokseen, kun kahvi ja tupakka loppuisivat/kiellettäisiin. Pitäisiköhän ideaa alkaa elvyttää...

(Itse en polta, mutta olen seurannut ihmisten tupakkalakkoyrityksiä. En ole varma, mitä tapahtuisi, jos minulta otettaisiin kahvi pois. En uskalla kokeilla).

T kirjoitti...

Kahvizombit leviäisivät ympäri maailman; kerran ne olivat ihmisiä, nyt jotain vähemmän kofeiinia sisältävää.

Ne eivät kykene heräämään horroksestaan, vaan vaeltavat eteenpäin tyhjän katse silmissään tai läpikäyvät aikoinaan opittuja rutiineja läpi uudestaan ja uudestaan.

Ihmiskunnan ei auttanut muuta kuin lukita nämä onnettomat ali-ihmiset leireihin, missä niiden perustarpeista huolehdittiin, kunnes kofeiininpuute ja aika tekivät tehtävänsä...