Väliin henkilökohtaista, osa XXXIV

Iltavuoro ja dialogi-hikka.

Voisiko enää

- Mikä tämä dialogi-hikka oikein muka on?
- Noh, en yksinkertaisesti pysty tuottamaan pitkiä lauseita ilman että ajattelen ne dialogeina.
- Miksi se on hikka?
- Koska en pysty lopettamaan sitä. Melkein mikä tahansa laukaisee päässäni jonkin mekanismin, joka aikaansaa dialogin.
- Kuulostaa naurettavalta.
- Tässä blogissa? Vitsailet varmaan.

Esimerkiksi kun kuulin radiosta juonnon, kuinka juontajaa tultiin hakemaan polttareihin

- Tulikos sieltä polttari-porukka hakemaan polttarien sankaria mukaan?
- Jätkät perhana, ei teidän ois tarvinnu...
- Me emme ole polttari-porukka, vaan AIR, Avioliiton Interventio-Ryhmä.
- Täh?
- Täh?
- Tulimme pelastamaan sinut avioliitolta! Pojat, kimppuun!
- Jätkät hei! Älkää nyt viitsikö! Mää oikeesti tahdon naimisiin!
- Tuo nyt vaan on ei-humalatilasta johtuvaa sekoilua! Ettäkö harrastaisit seksiä vain yhden naisen kanssa, vain yksi nainen kerrallaan koko loppuelämäsi! Älä nyt viitsi!
- Jätkät, mikrofoni on auki....
- Meillä on tässä neljän viikon Pattayan pakettimatka koko porukalle, taksi odottaa alhaalla ja sovittiin että jos menet peräkonttiin, saat juoda mitä haluat. Mentiin!

Tahdon uskoa että en ole yksin tämän asian kanssa. Ihan varmasti monet muutkin bloggaajat tai tv-käsikirjoittajat, kuten

- Miksi muuten aina mollaat täällä Salattuja elämiä?
- Jonain kauniina päivänä joku sen tv-sarjan käsikirjoittajista eksyy tänne googlattuaan sarjaansa.
- Ja mitä uskot sitten tapahtuvan?
- Siitä tuleekin sitten mielenkiintoista. Onko kukaan aiemmin herättänyt Salattujen elämien käsikirjoittajien huomiota?
- En kyllä osaa suoralta käsin sanoa.
- Sepä se. Kukaan ei tiedä. Laittavatko he palkkatappajat perääni vai pyytävätkö blogilleni lähestymiskieltoa heidän sarjaansa? Jonain päivänä se selviää.
- Vau, siviilielämäsi blogin ulkopuolella täytyy olla todella kiehtovaa.

Toisinaan dialogit eivät edes mitenkään liity

- Tässä kehityskeskustelussa on tarkoituksena---
- Noinhan se aina alkaa.
- Anteeksi kuinka?
- Lopun alku. Se alkaa aina kehityksestä.
- Nyt en oikein---
- Meillä on alkupiste A, okei? Kaikki on siinä hyvin, tai ainakin status quohon on ehditty tottua.
- Selvä-ä...
- Sitten joku keksiikin että kaikkien pitää pyrkiä pisteeseen D, koska sehän on ihan varmasti parempi kuin A.
- Mutta...
- Sinne päästääkseen on kuitenkin mentävä pisteiden B ja C kautta. Ja tuossa vaiheessa se hupi alkaakin.
- Miten...
- Hyvä kysymys. Katsos nyt voidaan määritellä mennäänkö reitillä ABCD, vai ACBD, vai ABD vai ACD.
- Eihän...
- Sitä varten pitää koota komissio päättämään reitistä. Komissiota varten pitää pitää äänestys. Äänestystä varten pitää valita toimitsijat. Toimitsijoita ei voida valita ilman komission hyväksyntää.
- Eikö...
- Jotta saataisiin kaikkien hyväksyntä, joudutaan valitsemaan äänestys-järjestelmä. Suhteellinen vaali? Suora kansanvaali? D'hondtin metodi? Valitsijamiehet?
- Siis...
- Ennen kuin huomataankaan, koko homma on aivan sekaisin ja pelkästään sen vuoksi että joku halusi kehittää jo ihan kunnossa olevaa järjestelmää. Voi laupias, kaikki armahtava tekijä, milloin se kaikki oikein loppuu?! Miksi he tulevat minun luokseni kuolemaan?! Miksi, jumalani, miksi?!
- Olet siis tyytyväinen nykyiseen työnkuvaasi?
- Kyllä.
- Hienoa että saimme sen taas selvitettyä.
- Minustakin oli mukava jutella. Ensi vuonna uudestaan?

On tämä kuitenkin parempi kuin

- Mitä?
- Blogiähky.
- Eikö irtoa?
- Ei.
- Aha.
- Joo.
- Niinpä.
- Just.
- Ikävää.
- Jep.
- Sasso.
- Kyllä.

Mutta katsotaan

- Uskotko tilanteen parantuvan huomiseen mennessä?
- Voisiko tilanne enää pahentua tästä?
- Voisit ryhtyä perustamaan Jyrki Koulumies-fan clubia.
- Ilmeisesti et näe mitä t-paidassani lukee.