Blogivastaaja, taas

Hei, minä olen automatisoitu blogivastaaja.

Te olette taas tulleet vierailemaan tänne blogiin. En tiedä syytä tähän, mutta toisaalta te ette olekaan päässeet näkemään tämän tyypin kirjanmerkkejä.
Olisi hyvin epäeettistä esitellä niitä tässä, joten en tee sitä.

Syy siihen, miksi taaskaan ei ole mitään uutta blogikirjoitusta, on aivokuoren alitehokäytöstä diplomi-insinöörin paperit saaneen blogikirjoittajan hieno idea ulkoistaa koko homma.

Kuten kaikki muistavat vielä eiliseltä, homma toimi yhtä hyvin kuin taloyhtiön saunalista pikkujoulu-aikaan.

Täällä käytiin sisäistä tilanneanalyysia, mikä koostui lähinnä siitä että toinen heitti oivaltavasti huomion siitä kuinka toinen muistuttaa, ja tämä on tarkka lainaus, "vertikaali-haasteista sherpan pilakuvaa!" johon toinen kommentoi, ja tämä ei ole aivan yhtä tarkka lainaus, "Susi ui! Sui sai sui siis!"

Toisaalta mitä voi odottaa, kun toinen on kehityksessään vasta kirjoittamaan ja lukemaan oppineen tasolla, ja toinen on samanlainen, paitsi tietenkin oppinut sisäsiistiksi vietettyään lapsuutensa ulkomailla.

Olisi hienoa laittaa koko keskustelu tähän näin, mutta toisaalta sitten saattaisin lakata saamasta joulukortteja kateelliselta David Mametilta, ja minä NIIN elän niille.

Kaikkia teitä...ja harvemmin olen käyttänyt monikkoa lauseessa näin tosiasioista välittämättä...kuitenkin saattaa kiinnostaa, että ilmeisesti tosinuija ja nuijan kokoinen pääsivät jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen työnjaosta.

Sanoisin nyt muuten jotain tyyliin "maailma siis varautukoon!", mutta en usko että maailman sarkasmivarannot riittäisivät tuon virkkeen arvolataukseen.