Ruusu millä tahansa nimellä...

Se oli varmaan kaikista hauskaa.

"Mikä lapselle nimeksi? Jussi, Olli, Tuomas, Pasi?
Ei, nuo ovat niin vanhanaikaisia. Eikö voitaisi antaa jotain nykyaikaista ja "tätä hetkeä"?

Hei, miten olisi...Ridge!"

Kun tulevaisuudessa joku ihmettelee, mikä mahtoi olla se ratkaiseva hetki, se merkitsevä tilanne, joka johti lopulta tapahtumaan, josta filmataan viikon tv-elokuva Yhdysvalloissa, Metallityöväen liiton jäsenlehti Ahjo tekee aiheesta spesiaali-numeron, ja Suomen sarjakuvaseura käsittelee asiaa nettisivustonsa pikku-uutisia-osiossaan, niin kukaan ei älyä osoittaa juuri tuota kohtaa ihmiselämässä.

Lapsen nimeäminen on haastava, ja toisinaan ilmiselvästi liian haastava tehtävä vanhemmille sälytettäväksi.

Vaikka tiedän sillä varmistavani erityisen paikan helvetissä (heti siinä niiden ihmisten vieressä, jotka lukivat eläessään Harry Potter-kirjoja (teitähän varoitettiin) ja vähän niiden ihmisten jälkeen, jotka luulivat että asiakaspalvelu maan päällä oli helvetin huonoa (jep, korkeammillakin voimilla on ironian tajua) ), minusta on toisinaan suurta hupia lukea Helsingin sanomien "Syntyneitä"-osastoa.

Ihan vaan tietääkseni kuka tulee olemaan nesteessä.

Pikku vinkkinä: jos aiotte antaa lapsellenne nimen, joka ei saavuttanut suosiota edes 1800-luvulla jolloin se keksittiin, tai jonka sanaluokka on substantiivi, kannattaa ilmoittaa hänet jo nyt itsepuolustuskurssille.

Lisäksi, jos olette nimenneet lapsenne...no suoraan sanottuna, en tiedä mitä polttaessa...nimillä Rocket, Racer, Rebel, Rogue ja Rhiannon, alkaisin olemaan huolissani lastenne huumorintajusta.

Kirjoittamaton sääntö nimittäin on, että yksikään oikeusistuin ei tuomitse poikaa, joka sai ilmeisesti nimensä piirretyn mukaan ja päätti esilletuoda mielipiteensä siitä kovimman kautta.

Sama pätee tyttöihin, joiden isä nimeää heidät sarjakuva-pahiksen mukaan.

Mutta eihän siinä ole mitään pahaa, vaikka käytettäisiin pikkaisen mielikuvitusta? Väärin.

Egosentriset ja identiteettiimme liittyvät tarpeet muokkaavat tutkimuksen mukaan käyttäytymistämme.
Koska koemme useimmiten itsemme positiivisessa mielessä, koemme miellyttävinä asiat jotka liittyvät meihin, esimerkiksi kirjaimet nimessämme; tieteellinen nimi tälle on vihjaava egotismi.

Useiden tutkimuksien mukaan se on merkittävässä asemassa silloin kun päätämme mm. missä asumme ja mitä alamme tehdä elääksemme.

Ja te nimesitte lapsenne juuri Ridgeksi...

Ehkä meidän pitäisi alkaa nimeämään lapsia kuten intiaanit aikoinaan; ensimmäinen asia minkä tuore äiti näki astuessaan tiipiistä ulos, tuli olemaan lapsen nimi.

Myönnetään, jokaista Hiipivää Sutta, Tömistelevää Karhua, Mahtavaa Hirveä ja Humisevaa Mäntyä kohtaan oli aina Kaksi Koiraa Hässii, mutta jokaisessa järjestelmässä on puutteensa.