Me kaikki olemme mukana tuhoamassa länsimaista yhteiskuntaa sellaisena kuin sen tunnemme.
Eikä nyt edes puhuta niistä lukuisista loogisista pommeista, joita olen levittänyt tärkeimpiin internetin risteyskohtiin...ja joista minun ei kai edes kannattaisi mainita tässä vaiheessa maailmanvalloitus-suunnitelmaani.
Unohtakaa koko juttu.
Tai no hitto.....kello on näköjään jo noin paljon....noin parin minuutin kuluttua tämän lauseen lukemisesta sillä ei ole enää merkitystä.
Takaisin varsinaiseen aiheeseen palatakseni: tuottamalla materiaalia blogini kautta, ja te, lukemalla sitä (tai ainakin olette asentaneet sen valmiiksi koneelle niitä hetkiä varten, kun pomo tulee katsomaan oletteko te TAAS lolcats-sivulla) tuhoamme yhteiskuntaa.
Kysykää vaikka Andrew Keeneltä.
Kauppalehden uutisessa kerrotaan kuinka Keenen mielestä Web 2.0 tuhoaa mediaa.
Web 2.0:lla käsitetään mm. internetissä julkaistavat blogit sekä yhteisösivut kuten Facebook.
Kärjistäen voisi sanoa, että ingressillä ja kappalejaolla varustetun Lisztin "Lemmenunelma" nro 3:n sijaan ihmiset kuulevatkin vain formaatti-soittolistaradion.
Tahdon säästää jäljelläolevia minuuttejanne ennen uuden maailmanjärjestyksen alkua (no niin loogiset pommit, hoitakaa hommanne...), joten en ala soittamaan maailman surullisinta teemaa maailman surullisimpien ihmisten tähdittämästä, maailman surullisimmasta elokuvasta nimeltään "Muut eivät ymmärrä minua ja sitä paitsi tullessani paikalle, media oli jo rikki".
Mutta tiedätteko ketkä olivat Rosencrantz ja Guildenstern?
He ovat Shakespearen näytelmässä "Hamlet" esiintyvät sivuhahmot, joiden tarkoituksena oli saada selville Hamletin aikeet ja kenties jopa tappaa hänet.
He ovat merkityksettömiä henkilöitä oikeastaan, lähinnä pelkkä koominen sivujuonne, jolla yleisö pidettiin hereillä.
Tom Stoppardin näytelmässä "Rosencrantz and Guildenstern are dead" he kuitenkin ovat päähahmoja, ja Hamlet on pelkkä sivuhahmo.
Näytelmä käsittelee mm. vapaan tahdon ja kohtalon suhdetta. Miten paljon me oikeastaan voimme päättää omasta kohtalostamme, ja kuinka paljon on jo ennaltamääritelty?
Voivatko sivuhahmot jäädä henkiin, jos he olivat vain pelkkä koominen sivujuonne, ja päähenkilö onkin joku muu? Kuka päättää tämän ja voiko päätöstä vastaan taistella, vai onko se kohtalo?
Minäkään en tiennyt. Enkä luultavasti koskaan olisi tullutkaan tietäneeksi, jos en kirjoittaisi tätä blogia.
Median ongelma on se, että se pyrkii tavoittamaan laajoja massoja, ja pyrkii kertomaan heille yhden totuuden.
Web 2.0, olkoon se sitten blogin kirjoittamista tai yhteisösivuilla vierailua, voi parhaimmillaan aktivoida ihmisiä etsimään omaa ääntään, ja auttaa heitä löytämään kokonaisten totuuksien spektrin.
Sen sijaan että he olisivat vain tunnottomia informaation vastaanottajia, he aktivoituvat.
Mikä merkitys sitten tällä postauksella oli?
Noh, lukiessanne tätä loogiset pommini ovat todennäköisesti jo räjähtäneet internetissä kenenkään estelemättä.
Hölmöt.
Olisitte uskoneet Keeneä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
6 kommenttia:
Nauraa hörähdin oikein kunnolla, kun luin Keenen kommentit Kauppalehden sivuilta. Sitten oli pakko lähteä tutkimaan, että onko äijä ihan kunnossa, vai onko kenties huumorismiehiä. Löysinpä miehen omat sivustot (Web 2.0:kö ei tuonut tullessaan mitään hyvää?), ja sieltä e-kirjasen, jossa poimintoja hänen tuotoksestaan "The Cult of the Amateur - How Today's Internet is Killing Our Culture and Assaulting Our Economy".
No, ehkä Keene ei ole ihan kuutamolla. Aika yksisilmäisesti kuitenkin käsittelee aihetta. En jaksanut koko jaaritusta lukea, mutta yhtenä pointtina hänellä näyttäisi olevan: "What the Web 2.0 revolution is really delivering is superficial observations of the world around us rather than deep analysis, shrill opinion rather than considered judgement. The information business is being transformed by the Internet into the sheer noise of hundred million bloggers all simultaneously talking about themselves.". Totta, paljon (liikaa) huttua mahtuu nettiin, mutta toisaalta sinne mahtuu myös entistä enemmän tietoa ja erilaisia näkemyksiä samasta asiasta.
Lukemassani pätkässä Keene esittää myös huolensa siitä, kuinka yritykset käyttävät hyväksi Web 2.0:a piiloutuessaan blogeihin yms. salakavalasti markkinoidakseen omia tuotteitaan. Voisin kuvitella tämän isoksi ongelmaksi nimenomaan Jenkeissä. Muistelen lukeneeni juttua, että siellä koulukirjoissakin on kouluja sponsoroivien tahojen mainoksia (lähdettähän en tähän hätään muista :p). Siksipä pistin huolestuneena merkille Microsoftin rantautumisen hyväntekeväisyyden nimissä Suomenkin kouluihin.
Enivei, lyhyestä virsi... Ei se nyt ihan niin naurettava mies tuo Keene ole, kuin aluksi ajattelin. Toivottavasti tyyppi kirjoittaa seuraavaksi kirjan "Medialukutaito ja lähdekritiikki - survival pack for Web 2.0". Pitänee vissiin myös vinkata hälle Web 2.0:n postiivisiakin puolia. Yksi malliesimerkki tosin meni juuri lukkoon. Pläh.
P.S. Olen nyt virallisesti mukana Web 2.0:n sisällöttömässä sisällöntuotannossa :p OMG. Mihin on tämäkin maailma menossa?
Oho. Tuli vähän pitkä horina. Sori.
..."Lyhyestä virsi kaunis", joo :D
Tervetuloa maailmanlopun meininkiin, a.
Me voisimme alkaa muuten kirjoittaa yhteisblogia.
Nimi voisi olla "Yes, we have T&A" ;)
Eikä tarvitse pyydellä anteeksi palautteen pituutta, täyttä asiaahan tuo on :)
Jotenkin tuosta Keenestä tuli mieleen "tulevat tänne ja pilaavat MUN leikin"-ajattelutyyli.
Kuten sanoit, mies aloitti ITSE bloggaajana, haukkumalla muita bloggaajia (pidän tässä välissä dramaattisen puolentoista sekunnin tauon korostaakseni kuinka originellia tuo on).
Onhan tuo ihan kiva mielipide, että netissä on vain ylimalkaisia ja ei syvällisiä huomioita maailmasta (tuo oli varmaan eniten sarkasmia tihkuva lause, joka tässä blogissa on koskaan ollut).
Mutta kuten henkilö, jota tahtoisin kutsua hyväksi, läheiseksi ystäväkseni, paitsi että en tunne häntä niin hyvin, eli Denis Leary sanoisi: Stop fucking reading.
Ei sitä huttua tarvitse lukea. Netissä on pornoakin.
Ja tuolla äskeisellä lauseella tahdon julistaa että minutkin saa kutsua mediapäiville luennoimaan aiheesta "Älkää lukeko kaikkea huttua netistä jos ette halua, netin sisällöstä 12 prosenttia on pornoa" ;)
Kiitos jälleen (:
Ai sä olisit Deniksen hyvä ystävä, jos tuntisit sen. Vau! Kunpa mullakin olisi tuollaisia kuuluisia ystäviä...
Hiljainen toiveeni survival packin julkaisusta viittasi nimenomaan siihen, että sen hutun kun osaa suodattaa (kyllä, myös pornon :p ), niin Web 2.0 on suorastaan upea paikka. Keenen katsantokanta on hieman yksioikoinen. Ja suorastaan ärsyttävyyteen asti kuvittelee ammattijournojen olevan se ainut oikea Totuuden lähde (eikö se olkaan tämä blogi?). Saisi kääntää katseensa myös "ammattijournalistienkin" alennustilaan (ach, pääsen lempiaiheeseeni). Voisi saada useammankin kirjan aikaiseksi siitä alennustilasta ja sen mahdollisista vaikutuksista siihen, kuinka mattimeikäläinen etsii tietonsa mielummin Pahuus 2.0:n syövereistä kuin ammattijournalistien tuotoksista.
...Tietenkin se on SO last season olla mediakriittinen. Ja vähän niin kuin kusisi omille kintuilleen. Toisaalta aika pahasti roiskuu jo myöntämällä, ettei löydä Web 2.0:sta mitään hyvää :p
T&A? "Tits&Ass"? :o
Piatta: kiitos itsellesi todella mielenkiintoisesta Kurt Vonnegutia koskevasta postauksesta. En koskaan ole ehtinyt kommentoida sitä itse sivuillasi, joten sanon sen nyt tässä näin :)
Te jotka ette ole sitä lukeneet, mars http://edgar.vuodatus.net/blog/1237110
a, the bloggaaja: mediakriittisyys alkaa todellakin olla niin itsestäänselvää, että sitä ei enää jaksa.
En edelleenkään tiedä miten sekin tyyppi, joka päätti että tämän päivän ilta-saastan lööppi on "Pääministeri ei kadu seksi-tekstiviestejään", saa nukuttua öisin.
T&A...hei, MINÄ en sanonut sen merkityksestä mitään :katselee ympärilleen hämmästyneen viattomana:
Mutta ajattele miten paljon saataisiin kävijöitä ;)
Lähetä kommentti