Oi me kaikki tiedämme miten tämä alkaa, emmekö vain?
Mutta jos te tiedätte että minä tiedän että te tiedätte miten tämä alkaa, tuleeko minun silti sanoa jotain mitä tiedän teidän jo tietävän?
Koska olette jo suhteellisen sekaisin tuon jäljiltä, sanon sen minkä tiedätte, ja joka on minunkin tiedossani, siis teidän tietämisenne.
Kävin...yrittäisitte edes näytellä yllättynyttä...parturikampaajalla.
Mutta! Mutta tällä kertaa ei käynyt niin kuin viimeksi.
Sain haluamani tukanleikkuun, ja kaikki hyvin.
Mielenkiintoiseksi homma menee siinä vaiheessa, kun tällä kertaa tein luontoani vastaan ja oikeasti keskustelin ihmisen l. parturikampaajani kanssa.
Kävi ilmi että hänellä oli pieni läppäri töissä, jota hän ei pysty nyt käyttämään, koska siinä on jokin virus tms. Heitin siihen puolitosissani että minähän voisin tarkistaa sen it-ammattilaisena (siis huolimatta siitä mitä työsopimuksessani lukee).
Hän innostui siitä ja tukanleikkuun jälkeen tappelin tietokoneessa olevan haittaohjelman kanssa niin kauan kuin akkua riitti. Koneessa ollut haittaohjelmien poistaja ei kuitenkaan riittänyt, joten en saanut tuholaista pois ja lisäksi kone ei todellakaan ollut mikään suorituskyvyn malliesimerkki.
Joten lupasin tulla uudestaan tänään, paremmin varustautuneena.
Ajatus, joka tuli mieleeni normaalilla ajatusteni tuotantonopeudella eli noin 30 minuuttia sen jälkeen kun sitä olisi oikeasti tarvittu, oli että annoinkohan nyt väärän signaalin?
Kuten pitkäaikaisemmat lukijani, tai oikeastaan kaikki jotka osaavat päätellä mitään tämän tarinan lyyrisestä tasosta, tietävät että olen hyvin yksinkertainen.
Siksi ihmisten välinen sosiaalinen kanssakäynti tietyillä sanattomilla sosiaalisilla nyansseilla varustettuna on minulle vieras käsite.
Olen sanonut tämän jo aiemmin ja sanon sen nytkin: miksi kukaan ei kertonut minulle että cd:n polttaminen on merkki tykkäämisestä!? Minä luulin polttavani kaverilleni musiikkia josta hän voi pitää. Käykin ilmi että se käsitetään jonkin sortin rakkaudentunnustukseksi.
...Minulla on niin likainen olo...
Ja jos minut kutsutaan kahdenväliseen kahvitukseen aamukahdelta, niin minä oletan että siellä myös on kahvia.
Joten kun lupasin auttaa tietokoneen kanssa, minä vain lupasin auttaa tietokoneen kanssa.
Mutta pelkään että hän otti sen kuitenkin jotenkin henkilökohtaisesti.
Pelkään enemmän että joudun kohta etsimään uuden parturikampaajan.
Noh, lupaan kertoa miten kävi...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
8 kommenttia:
Huomaatko miten täydellisiä tukanleikkuita koskeva Murphyn asetus toimii? Jos ei parturi jää mammalomalle, universumi hoitaa asian toisin ja jälleen täydellisen parturin etsintä alkaa. :D
Mutta kyllä tytötkin tietää että jotkut on vaan kullanmuruja ja korjaa toisten koneita. :D
Mutta CD:n polttaminen on sitten ihan oma lukunsa. Mäkään en tiennyt sen olevan rakkaudentunnustus ennenkuin oma mies avautui äidin synttäreille ennen suhteemme alkua koostamiensa levyjen sisällöstä. Nolotti pikkuisen. ;D
Avainkysymys on nyt se, maksoitko tukanleikkuusta? Jos maksoit, ja lisäksi teet typylle duunia, olet... tota, mies. Jos et maksanut hänen työsuorituksestaan ja korvaat maksun omana työsuorituksenasi, olet toiminut normaalin sulle-mulle -periaatteen mukaan.
Mä tiedän muuten parikin hyvää tukanleikkaajaa. Tarviiko sen olla nainen?
Wooper: minulle selvisi cd:n polttamisen syvempi merkitys...valehtelematta...Ilman johtolankaa-tv-sarjan myötä.
Juurikin sen mikä tulee tulee MTV3:lla ja jossa ne FBI:n agentit etsivät kadonneita ihmisiä.
Yhdessä jaksossa kadonnutta ihmistä muisteltiin takauman kautta, ja siinä hän antoi tykkäämälleen tytölle itse polttamansa cd:n.
Kesti hetken aikaa kun aivot laskivat 1+1 ja päätyivät tulokseen "Ei...laupias...taivas" (tämä oli siis aikaa ennen kuin löysin Cthulhun).
Onnekseni ne kaksi henkilöä joille olin cd:itä polttaneet eivät joko myöskään tajunneet tämän teon suurempaa merkitystä, tai sitten he näkivät tekoni lävitse tai sitten he vain ajattelivat että jos ovat ihan niin kuin ennenkin, osaan lukea signaaleja.
zepander: Minä sitten inhoan sitä kun olet oikeassa.
Mutta hei! Sain geeliä! Sehän lasketaan, eikö? Eli kyseessä oli normaali työsuoritus, jopa minun normaalilla tuntipalkallani (haluaako joku muuten ostaa geeliä?)
Kiitos muuten tarjouksesta, mutta ei kiitos.
Sinällään minulla ei ole miespuolisia parturikampaajia vastaan mitään (hehän ovat ainakin heteropuolella kunnioitettuja pukkeja. Kyllä, me arvostamme kaltaisiamme näiden seksuaalisten suoritusten perusteella; se oli joko tuo tai kuka heitää pisimmälle saapasta, ja koska kukaan ei koskaan jaksa hakea saappaita takaisin sen kaiken heittelyn jälkeen, tyydyimme tuohon), mutta nykyisen parturikampaajan kanssa on vietetty jo niin pitkä aikaa, että olen ehtinyt leimautua.
Kyl geeli lasketaan :-)
Voi T =)
Pohditkohan vähän liian pitkälle näitä asioita...
Toisaalta, ymmärrän kyllä.
Itse olen joutunut lukuisia (!) kertoja tilanteisiin, jossa vastapuoli on tulkinnut tilanteen väärin.
Nykyään kun juuri kukaan ei tunnu auttavan toisia ihmisiä vilpittömästi ilman taka-ajatuksia.
Olen itse ollut aina se outo tyyppi, joka juttelee missä vain kenelle vain, tutustuu ihmisiin helposti, eikä tunne kaunaa menneitä kohtaan. Pärjään mainiosti niiden exien ja heidän uusien kumppanienkin kanssa.
Mutta...koska meillä jokaisella on omanlainen elämänkokemus, kaikki eivät osaa suhtautua samoin.
Jatka sinä omaa linjaasi, se on piristävä poikkeus tässä maassa, jossa monelle se oma napa tuntuu olevan aina lähin.
Kati
P.S Tarvitsetko apua....sen oman kampaajan tai jok´nkun muun löytämiseen...voisin auttaa, ihan ilman taka-ajatuksia;)
zepander: nyt kun mainitsit asiasta, missä ihmeessä geelini muuten on? Kadonneen geelin metsästys alkakoon...
Kati: kiitos kiitos :)
Koska mitään epämääräisiä soittoja ei ole kuulunut, uskon että pystynen menemään parturikampaajalleni ensi kerrallakin. Meidän molempien vaan pitää käyttäytyä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ;)
=)
Joko geeli löytyi?
Täällä nimittäin on niitä kaksi.
Ettei vaan nyt vanhan miehen muisti ala pätkimään....
Kati
Ahaa, pitänee ottaa asia keskustelun alle erään henkilön kanssa...Kiitos tiedosta :)
Lähetä kommentti