Alku

Tajusin eilen mikä on ollut syynä hyvin kuivaan huumorintajuttomuuteni kauteen.

Tee.

Katsokaas, Matrixin ylläpitäminen on haastavaa työtä. Ongelmat tietoliikenteessä, salasanojen katoaminen, Neon jatkuvat hyökkäykset jne. saavat aikaan sen, että puhelimet ovat soineet koko ajan. Kun on puhunut koko lakisääteisen työajan läpi, ja imenyt samalla kuin steroideilla käyvä imusieni kahvia, loppupäivästä ääni alkaa olla asteikolla beduiinin saapas - hiekkapaperi tasolla "Tom Waits todella huonona päivänä".

Siksi olen juonut vihreätä teetä, koska tee oikeasti auttaa kurkkukipuihin ja koska vihreä oli ainoa värivaihtoehto jota suostuin täällä juomaan (1).

Se oikeasti auttoi; kurkkuni ei ollut enää karhea. Lisäksi oloni oli tasapainoinen, kehoni toiminnot paranivat, sain paremmin unen, ja voin yksinkertaisesti paremmin.

Mikä ei ollut hyvä asia.

Minä elän kurjuudelle. Mikäli asiat ovat liian hyvin, ei ole enää mitään sanottavaa. Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, viha on oikeasti kaikkia luovia ihmisiä ylläpitävä asia. Kurjuus on toinen. Jos en voi olla kurja ja vihainen ja ennen kaikkea kurja ja vihainen maailmalle siitä että olen kurja ja vihainen, miten minä enää kirjoitan! Pelkkä ajatus saa minut kurjaksi ja vihaiseksi!!

Nyt kun tuli on taas saatu sytytettyä on aika ruokkia sitä. Kahvi, mon belle amour, kuinka koskaan saatoin unhoittaa sinut....

Miksi kukaan ei huomannut tätä aiemmin? Päätellen puheistani ihmisten tulisi havaita saapumiseni muutamaa metriä minua ennen huojuvasta kahvinhajuisen hengityksen aikaansaamasta pilvestä.

Se johtuu ensinnäkin siitä että en tapaa juurikaan ystäviäni (2) ja toisekseen työskentelen it-alalla (3).

Nyt tämä ilmiselvä henkinen hätähuuto (5) saa riittää.
Minä haen nyt kahvia.


(1) Mietin aina mitä tapahtui sille tyypille joka keksi laittaa ananasta pizzaan.
Sitten näin työpaikan keittiönkaapissa teesekoituksen mustikka-appelsiini, ja en miettinyt enää.

(2) Niin kuin minä aina luulin että he vain vitsailivat siitä lähestymiskiellosta.

(3) It-ala ei aikuisten oikeasti ole samanlainen ala kuin muut.
Muilla aloilla kehitytään, meillä muututaan.
Muilla aloilla on mennään tunteella, meillä tunne on viisisanainen termi, merkitys tuntematon.

Tämä kaikki johtuu siitä että kukaan ei oikeasti halua tälle alalle, tänne joudutaan. Me olemme nykymaailman sotakoiria, menemme sen luokse kuka maksaa enemmän tai ainakin tarjoaa isommat kahvikupit.

Minulla oli eilen puoli päivää rinnuksillani räkäklöntti, mutta kukaan ei sanonut mitään. Ehkä minä halusin että siinä oli räkäklöntti, tai ehkä minä saattaisin pahastua jos joku kertoisi että minulla oli räkäklöntti rinnuksillani. Kaikki kunnioittivat minua liikaa sanoakseen mitään.

Kun jonkun oikein hankalan asiakkaan päälle putoaa 19" tuuman putkinäyttö (4), fima on valmis hyväksymään luonnollisen selityksen "tilapäisestä ja hyvin paikallisesta, jopa kohdennetusta näyttösateesta".

Sillä loppujen lopuksi on helpompi korvata uskollisesti firmaa 40 vuotta palvellut konttorityöntekijä kuin sellainen henkilö joka viihtyy itse kaivamassaan (matalassa) palkkakuopassa, kestää henkilökohtaista solvausta koko työajan, ymmärtää tietokoneita ja tekee kaiken kahvin voimalla.

(4) Sellaisille ihmisille jotka eivät tiedä minkä kokoinen tämä on, niin kerrottakoon että siinä ovat kaikki murskauspallon ominaisuudet + värien erottelu.

Miksi raksafirmat kuitenkin mieluummin käyttävät murskauspalloa on usein keskustelunaiheena kun nörtit kokoontuvat. Siis sen lisäksi että "onko se kutsu seksiin kun puhelinvaihteen tytöt sanovat "huomenta" aamulla?"

(5) Henkisellä hätähuudolla ja "henkisellä hätähuudolla" on eroa.

Henkinen hätähuuto on sitä kun sulkeudutaan omaan kämppään puputohvelit jalassa sekä kylpytakki päällä katsomaan Pretty Woman (Special edition)-elokuvaa ja syödään metsämansikka-jäätelöä suoraan purkista ja itketään maailman pahuutta.

"Henkinen hätähuuto" on sitä kun sulkeudutaan omaan kämppään viime vuosituhannelta lähtöisin oleviin verkkareihin ja "ota lonkeroa, kissatyttö"-t-paitaan katsomaan Farscapen kaikkia tuotantokausia ja itketään kuinka Crichtonille ja Aeryn Sunille käy viimeisessä jaksossa.

Huomaatteko? Selvä ero.