Loppu

Kaikki on ohi.
Oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti, mutta tosiasiat on myönnettävä.

En enää saa viestejä syvyyksistä.

Antakaas kun selitän.
Kirjoittajat, huolimatta kyvyistään tai lähtökohdistaan, eivät oikeasti keksi juttujaan. Kaikki me saamme ideamme jostain tuntemattomasta lähteestä, joka auttaa meitä keksimään tarinamme. Aivan yhtäkkiä vain mieleemme tulee jokin niin loistava idea, että meidän on saatava se vangittua joksikin käsitettäväksi, vaikka tekstiksi muille luettavaksi.

Älkää ymmärtäkö väärin, tämä tuntematon muusa, jota itse siis kutsun syvyydeksi, ei ole turhan tarkka siitä kenelle se ideoitaan heittelee (1).
Kenties se valitsee jonain päivänä teidät.

Itse en ole yhtä onnekkaassa asemassa kuin esim. Neil Gaiman (2). Minä en saa ideoita, minä saan ideanpätkiä. Näita ideanpätkiä yritän sitten jollain ihmeliimaan verrannollisella aasinsilta-tekniikalla yhdistää edes jotenkin luettavaksi tekstiksi.

Viime aikoina en ole saanut edes näitäkään. Ainoat asiat mitä olen saanut ovat jotkin välähdykset eeppisiä mittakaavoja saavuttavasta yliluonnollisesta tarinakokonaisuudesta (3) ja

Miksi ihmisistä käytetään positiivisessa mielessä termiä "hän on kuin kallio"? Kalliothan ovat geologisissa piireissä todella huonossa maineessa. Nehän eivät siis tee mitään, ne vain ovat. Otetaan nyt esimerkiksi mantereet; ne ovat huomattavasti isompia, mutta silti ne sentään ovat koko ajan liikkeessä, joskaan ihmiset eivät sitä huomaa. Mutta siis kalliot! Nehän ovat vapaamatkustajia mantereiden selässä.
Kalliot, kivikunnan luovuttajat...

sekä

Tietenkin pystyisin kuvittelemaan itseni tyttöystävän kanssa. Se ei tietenkään tarkoita että ryhtyisin tekoihin (lapsena kuvittelin aikuisena ryhtyväni astronautiksi;olin kiinnostunut astronomiasta todella paljon. Sitten kuitenkin tajusin korkean ja avaran paikan kammoni. Universumi ilmeisesti jo tuolloin pitänyt ajatuksesta että astuisin sen varpaille metafyysisesti tai edes fyysisesti. En pysty vieläkään katsomaan kaikkia sci-fi-leffoja). Pelottaa ajatella mitä tyttöystävän jälkeen alkaisin pelkäämään.

lisäksi

Talous on minusta todella seksikästä. En nyt tarkoita rahaa sinällään (joskin se joka sanoi että rahalla ei saa ostettua rakkautta ei vain suostunut tarjoamaan sitä tarpeeksi), vaan talouteen liittyviä asioita; monimutkaisia mekanismeja, verkostoitumista, asioiden muovautumista ja luksusta (Tajuan että äskeinen luonnehdinta pätee myös Victoria's secret-alusasuliikkeestä ostettaviin liiveihin).
Voin kuvitella seuraavanlaisen dialogin:
- Kulti, tekisitkö sinä sen..yhden jutun?
- Taasko? Vastahan minä viime viikolla sen tein.
- Niin mutta kun...minä sitten lupaan korvata sen.
- (huokaus) Kun lainakoroissa mainitaan nimelliskoron olevan emissiokurssiin sidottu, lainan korko riippuu silloin valtion viitelainanperusteen kulloisenkin päivän kurssikehityksestä.
- Emissiokurssiin vai? Sinä taidatkin olla tuhma tyttö....

Miten ihmeessä minä voisin noista luoda jotain?! Ihmiset luulisivat että putoan normaalia enemmän työtuoliltani lattialle pää edellä. Mutta ei hätää. Yritetään vielä kerran.
Viimeisimmän kävijätilaston mukaan minun pitää vain keksiä nyt jotain huvittavaa viideksi minuutiksi molemmille lukijoilleni. Syvyys, jos voisit olla niin ystävällinen...

Ai siis tyydyttää kaksi henkilöä viidessä minuutissa? Ei hätää, minulla on salaa kotikameralla kuvattua materiaalia joka todistaa tämän onnistuneen aiemminkin.

Vau. Tämä taitaa olla alku pitkälle kuivalle kaudelle.


(1) Silmälasipäinen, pikkaisen nörtihkö poika saa kuulla että hänestä tulee vielä jonain päivänä suuri velho, jolla on tärkeä rooli hyvän ja pahan välisessä taistelussa. Poika on menettänyt vanhempiaan, mutta onneksi hänellä on mm. lempipöllö.

Jos sanoitte "Harry Potter" sallikaa itsellenne henkinen selkääntaputus. Jos sanoitte "Tim Hunter!" sallikaa itsellenne toinen taputus. Tim Hunter seikkailee Books of magic-sarjakuvassa, jonka loi Neil Gaiman. En sano enkä väitä, mutta Tim Hunter luotiin 1989, Harry Potter taas 1997. Toisinaan syvyyskin voi mokata.

(2) Mies joka on keksinyt käsitteen L-avaruus, ei juurikaan tarvinne esittelyjä, mutta kerrottakoon että hän on maininnut saavansa niin paljon ideoita, ettei koskaan ehdi niitä kaikkia kirjoittamaan ylös.
Vähän niin kuin minä siis: muutatte vain kohtaan "ideoita" kahvia, ja "kirjoittamaan ylös" juomaan.

(3) Jossain tuolla on Neil Gaimanin miettimässä "hmm...missähän lienee se eeppisiä mittakaavoja saavuttavan yliluonnollisen tarinakokonaisuuden idea minkä tilasin aikoja sitten?"

Ei hätää, heti kun Neil soittaa minulle, lupaan luovuttaa idean hänelle. Laitoin jo hänelle postia aiheesta. Hänen vastauksensa mukaan hän oli joko hulluna ideaan tai sitten hänestä se oli hullu idea tai sitten hän kutsui minua hulluksi idiootiksi. Myöskään englantini ei ole enää kovinkaan hyvissä kantimissa.