Tehän olette fiksuja, ettekö vain?
Perustan toteamukseni niihin faktoihin, että olette paitsi oppineet lukemaan ja käyttämään internettiä, myöskin hyödynnätte näitä taitoja lukemalla tätä blogia.
Näin ollen te varmaankin joko luoneet jotain konkreettista tai henkistä, ja olette olleet ylpeitä siitä. Olette esitelleet näitä älykkyytenne ja taitojenne lopputuloksia ylpeinä ihmisille. Ja te pääsette ajattelemaan että onpas tämä ylpeys jonkin uuden luomisesta oikeastaan mieltä lämmittävä tunne.
Toivottavasti muistatte tuon lämmön tulevaa kylmää kautta varten.
Tuosta hetkestä nimittäin alkoi lähtölaskenta siihen kun joku laukaisee "tämähän kuuluu ilmiselvästi impressionistiseen koulukuntaan" tai "hmm, edustat siis nihilististä ajattelua" tai "tuollainen lukijalle suoraan puhuminen blogissa, sehän on ns. neljännen seinän murtamista".
Oikeastaan te ette siis keksineet mitään uutta. Te vain sovelsitte jo olemassaolevaa ideaa.
Jos se yhtään lohduttaa, te ette olleet ensimmäisiä.
Uskoakseni kun Thomas Edison esitteli hehkulamppua, se meni jotenkin näin:
- Hei tules katsomaan!
- No moi Tomppa, mitäs sinulla siinä..? Onkos se joku kynttilä?
- Ei, se ei ole kynttilä. Se on hehkulamppu.
- Oletkos ihan varma että se ei vaan ole erikoinen kynttilä? Kun se kerran valaisee niinku kynttilä ja lämmittäähän tuo pikkaisenkin.
- Voi sinun kanssasi. Ei se ole kynttilä, se on hehkulamppu. Sen y---
- Hei kaikki tulkaa katsomaan Tompan uutta kynttilää!
- Montako kertaa se pitää sanoa, se ei ole kynttilä, se on heh--
- No ei oo kyl kummonen kynttilä, munkin kynttilä valasee paremmi.
- Juu mutta täytyy kyllä sanoa että tuo lasi tuossa sydämen ympärillä on ihan kiva.
- Suu. Kiinni. Joka. Iikka. Se. Ei. Ole. Kynttilä. Se. On. Hehkulamppu.
- Einy tartte hikeentyä vaikka toi sun kynttiläs onkin vähän huono, vitsillähä me vaa...
- Mutta kun se ei ole kynttilä! Se on hehkulamppu! Se ei ole mitenkään samanlainen kuin kynttilä!
- Noh noh, äläs nyt. Se siis valaisee?
- Niin!
- Ja siinä on tuossa keskellä tuo valaiseva juttu?
- Niin!
- Ja sitä varmaankin on tarkoitus pitää tuossa korkeassa kynttilänjalassa?
- Niin! Ei! Se ei ole kynttilänjalka, siinä menee vi--
- No sittenhän se on kynttilä.
- Kerpele teidän junttien kanssa! Seuraavaksi keksin laitteen joka tallentaa ääntä, ja sitten saatte itse kuulla miten idiooteilta kuulostatte!
- Eiku me kuullaa jo sitä nyt ku me mennää tonne kaikukalliolle huutamaan. Et suinkaa sää kaikua aikonu keksiä uudestaa, kieh kieh...
Ihmiset pitävät hallitsevasta asiaintilasta. Kukaan ei oikeasti tahdo mennä järkyttämään tasapainoa. Jos joku keksisi oikeasti jotain uutta, se pilaisi koko homman. Silloin jouduttaisiin jotain muuttamaan, ja muutoksessa piilee aina pieni kaaoksen siemen.
Tästä syystä sinapin pitää olla Turkulaista, kossun viljasta ja Cthulhu repii mitättömän sielusi.
Sen takia kaikki tärkeimmät asiat kuten pyörä, filosofia ja kahvi keksittiin ainakin muutama sata vuotta ennen ajanlaskun alkua. Jos ne olisi keksitty ajanlaskun alettua, porukka olisi voinut mennä pipareiksi.
Ihan vaan siltä varalta että joku keksi tuon jälkeen jotain uutta, keksittiin sanoa jotain joka viittasi siihen että oikeastaan se oli jo keksityn alainen tai johdannainen asia, ei siis oikeasti mitään uutta. Näin vältytään muutoksen tuomilta paniikeilta.
Vaikka siis keksisitte Turuttoman sinapin, viljattoman kossun ja Pimeyden jumalan joka siteeraa Kungfutsea ja tarjoilee teille vihreää teetä New Age-kirjakaupassaan, niin silti ihmiset vain toteaisivat "sinä siis vain muuntelit jo keksittyjä asioita? Huh, sepäs oli lähellä...mutta ihan kiva juttu kuitenkin."
Voiko tätä vastaan oikeastaan taistella mitenkään? Suoraan sanottuna on aika hankalaa väitellä siitä, että viisi minuuttia sitten keksimänne ajatus olisi originaali, kun vastapuoli vetoaa siihen että joku heitti jotain suunnilleen ehkä samansuuntaista parituhatta vuotta teitä ennen.
Aikainen lintu ei paitsi nappaa matoa, vaan myös kunnian tulla mainituksi sinä lintuna joka nappasi aikaisen madon. On olemassa teoria että oikeasti lintujen laulu ihmiskielelle käännettynä kuulostaisi tältä:
- Minä olin aikainen lintu!
- Ei ei, kyllä se olin minä!
- Eikun minä, katsokaa, minulla on vielä matokin!
- Nokka kiinni keltatulkku, minä olin aikaisempi kuin sinä!
- Minäpä heräsin jo ennen kukkoa!
- Se meni varmaan takaisin nukkumaan kun näki ensimmäisenä aamulla sinun nokkasi!
- Hei, haluatko saada aamulla ensimmäisenä nappaamastani madosta nokkaasi?! jne.
Kuten huomaatte, ongelma ei ole pelkästään nisäkkäisiin rajoittuva.
Onko tähän mitään ratkaisua? Itse asiassa on.
Seuraavan kerran kun joudutte puhumaan julkisesti, lukekaa seuraava puhe:
Vobu vo vobi
Viibi voobi vovovovobe voobush voibiboibi
Voobi boobi boobi bivo (naurahdatte ja sitten otatte vakavan ilmeen takaisin)
Vivivivi vivovovo vovovovo
Bobo bobobo biobo bo
Vibovibi (yskäisette ja sanotte anteeksipyytävään sävyyn "vobob")
Voibi boibi bib vob
vooo uuuu oooob
Bibib bobib bibibobo boo boo boo (kumarratte ja menette takaisin paikallenne)
Voitte olla varmoja että puheenjälkeinen keskustelu keskittyy siihen, kuinka kukaan muu kuin te ei ikinä olisi voinut keksiä jotain tuollaista.
tiistai 25. syyskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Aikainen lintu saa matoja! Myöhäinen lintu se vasta saakin.... ,b
Lähetä kommentti